Translate

Tuesday, 27 June 2017

Pari muuttujaa

Tai oikeastaan vain yksi. Kalmariin tänään 53 päivää ja näyttää siltä että se saattaa jopa olla seuraava kilpailuni. Voimarinne puolikas nimittäin jää väliin, päällekkäin sattuneiden lomamatkasuunnitelmien takia. Eipä tuo mitään, olen jo fokuksen siirtänyt kokonaan kohti Kalmaria, muutaman sprintti- ja yhden perusmatkan jälkeen on aika siirtyä takaisin täysmatkaa palvelevaan harjoitteluun. Katselin mitä mahdollisia muita puolikkaita olisi ennen tuota pääkisaa, ja Kasnäsissä olisi puolikas pari viikkoa ennen, joka voisi hyvinkin toimia valmistavana kisana ja saisi sen puolikkaankin tälle kesälle, mutta katsotaan nyt. 

Tänään oli vuoden pisin pyörälenkki ja yksittäinen treeni, 5h pitkä Sipoo-Porvoo-Pornainen-Järvenpää ja pituutta tuli 147,5km. Mukavasti meni noilla sykkeillä, eilen 3,5h edestä treeniä myös eli ei tässä hassummin kulje. Kivan reitin olen kehittänyt, mukavaa maaseutua mahtuu mukaan joskin jonkin verran isompaa maantietä mikä ei aina niin miellyttävää ole, etenkin Öljytien raskas liikenne pitää hereillä ja sinne ei ehkä kannata ihan kokemattomien mennä sohlaamaan. Tsekkaa ylälaidan Strava-linkistäni lenkki jos kiinnostelee! 

Viime aikoina olen myös seurannut ruotsalaisen ultraurheilija ja männävuosien mm. Ultraman-maailmanmestari ja Ötillö-voittajan Jonas Coltingin Gotlannin ympäriuintiurakkaa. Colting haluaa tempauksella herättää kotimaassaan huomiota ja keskustelua kansanterveydestä ja siitä että esim. uimahallien pitäisi olla kaikkien kansalaisten saatavilla. Viime päivinä ollut todella rajut olosuhteet, monimetrisiä aaltoja ja alle kymmenasteista vettä, vaan mies puskee eteenpäin kuten vain hänen meriiteillään ja mentaliteetilla varustettu ihminen voi. Seuraa Jonasin projektin etenemistä täältä http://colting.se/gotland  tai fb:stä https://www.facebook.com/jonas.colting?fref=ts 


Monday, 19 June 2017

Vantaa triathlon sprint-sm 17.6.

Persiilleen meni, ja oikein huolella. Tai no, en ole luotu noille lyhyille matkoille mutta siitä huolimatta kyllä oli hidasta ja tukkoista lauantaina, ja tulos 11. sija omassa ikäryhmässä joka jäi sijoituksena ja aikakin kauas tavoitellusta. Minuutit ovat kovaa valuuttaa noilla matkoilla ja yhtäkään menetettyä ei ehdi takaisin saamaan, siispä varaa huonoon päivään ei oikein ole. Mutta käydään nopeaan läpi itse kisa. 

Uinnissa piti päästä 13 minuuttiin, kunnon ja testien perusteella, kävin reitin uimassa aiemmin viikolla rennosti 1:40 tahtiin. Vaan toisin kävi, 14min tasan aika joten siinä meni ensimmäinen kallis minuutti ja nopeammista jäätiin jälkeen. Uinnissa oli vaikea päästä rytmiin runsaan kontaktin takia ja ison osan matkasta oli toinen uimari kyljessä tai edessä. Itse suunnistin mielestäni hyvinkin suoraan, ja aika hyvin tuon reitin osaa jo ulkoakin, niin satuin nyt vaan valitsemaan lähtöpaikan huonosti, keskeltä hiukan vasemmalle ja edestä ei ollut voittava veto tällä kertaa. 

Sitten pyörään. Sanottakoon heti tässä kärkeen että pyörällä näkyikin sitten hienoja junia ja ryhmämuodostelmia, mitkä ei peesikieltokisaan kuulu. Mutta varmasti on ollut mukavaa tehdä helppoa kisaa siinä kun ei yksin tarvitse töitä tehdä pyörällä. Kuuleman mukaan on myös otettu numeroja ylös ja oltu tohkeissaan että hylsyjä tulee, mutta yhden ainuttakaan en ole nähnyt tuloslistoissa hylätyn. Eli sama tissiposki-linja jatkuu järjestäjien puolelta kuin on jatkunut niin kauan kuin itse harrastanut, ja todennäköisesti ollut alusta asti eli on hyväksyttävä osana suomalaista tri-kulttuuria. Sääli, toivottavasti ainakin ensi vuoden Lahden 70.3 kisassa ei tarvitse hävetä silmiä päästään kun paikalle tulee paljon ulkomaalaisia, korkein odotuksin laadukkaasta kisasta. 

Takaisin asiaan :) T1 sujui taas melko vauhdikkaasti, se onkin tällä hetkellä ainoa osa-alue joka menee jotenkuten hyvin... Pyörällä vaan ei sitten saanut alusta asti tehoja kampiin yhtään, ei ollut lainkaan samaa fiilistä kuin esim. rykäsyjen pyöräosuuteen lähdettäessä. Oli siinä joitain ok hetkiä mutta ei saanut ns. henkeä päälle. Painoin sitten sen minkä meni ja aloin keskittymään kameroille hymyilemiseen.. ja juoksuun, jos en väkisin tärvelisi jalkoja, kun nyt ei selkeästi kuitenkaan kulje mihinkään, olisi ehkä saumat saada jonkinlainen juoksusplitti edes. 

Juoksuun tultaessa, taas töpeksin vaihdossa kun en meinannut löytää omaa paikkaa ja laatikkoa. Viereen tullut hiukan ylimielisellä asenteella ennen kisaa ollut kaveri, joka oli jo silloin sitä mieltä että hänen tilansa on tärkeämpi kuin muiden, oli jättänyt pyöränsä miten sattuu ja töninyt muitten laatikot väljemmille vesille. Nimi on muistissa jos vielä törmätään... ;) no siihen nyt ei varmaan 10-20 sek enempää mennyt mutta ylimääräistä taas kuitenkin sekin. Juoksu meni ok ja jokunen ohituskin tuli tehtyä josta jäi hyvä fiilis. Aika kuitenkin vaatimaton 23:02. 

Tapahtumana Vantaa Triathlon on kuitenkin erittäin hieno, ja isokin jo, ja kun sääkin helli yleisöä ja kisaajia oli siellä mukava raastaa. Ensi vuonna perusmatka kiinnostaa! Loppuun vielä muutama vaimon ottama kuva, saadaan näemmä vielä kelpo urheilukuvaaja tuosta :D 












Sunday, 4 June 2017

Kaudenavaus: Tuusulanjärvi triathlon

Ennen kun mennään päivän tapahtumiin, mainittakoon että edellisen blogipostauksen ja tämän jutun väliin mahtui myös kesän ensimmäinen HelTri cup-rykäsy, eli sprinttimatkan harjoitustriathlon. Sanotaanko näin että on hyvä että tässä nyt on alkuvuodesta aktiivisesti eri pikku kisoissa mukana, ja olihan tuo vuoden eka triathlon, koska sen kyllä huomaa siinä että ihan ei selkärangasta tule vaihto- yms hommat vaan tuossa rykäsyssäkin meni aika sähläämiseksi koko homma. Oli viileähkö aamupäivä joka myös myötävaikutti siihen että meno oli aika tukkoista. Mutta, treeninä hyvä! Lisäksi vielä tuohon sähläykseen, juoksin jostain syystä väärin 150m ennen maalia edellä juoksevan kääntyessä väärään suuntaan vaikka reitin tiedän, onhan siellä nyt ryitty lukuisia kertoja! No, tuo toi pari minuuttia loppuaikaan joten oikein juostuna olisin ollut maalissa ajassa n. 1:14. Nyt kahden viikon päässä olevassa Vantaa Triathlonin sm-sprintissä olisi edelleen hakuna 1:10 alitus, joka vaatii minulta sen että kaikki menee nappiin ja vähän yli. Mutta sellainenhan on hyvä suoritus jota pitäisi urheilijan aina tavoitella, joten keskittyminen vaan sataseen! Pari kisaa nousee ylitse muiden omassa historiassa aina kun tuota asiaa miettii ja ensimmäinen on Tristar111-kisa Otepäässä 6 vuotta sitten (huh onko siitä jo niin kauan..!), joka siis oli edesmenneen Tristar-organisaation kisamuoto matkoilla 1-100-10, siellä alitin 4 h sen ansiosta että minulla oli hyvä etukäteissuunnitelma, tuntuma omasta kunnosta ja keskittyminen joka pysyi loppuun saakka. Toinen on Ironman 70.3 Haugesund josta on myös jo 4 vuotta, siellä taas saavutin tavoitteeni alittaa 5h vaativalla reitillä vaikka alku meni aivan plörinäksi uinnissa. En välittänyt siitä vaan pidin tiukasti katseen kellossa ja hoidin vaihdot tuhlaamatta sekuntiakaan. 24 sekunnilla mentiin alle mutta mentiin. Sprintissä on tietysti paljon vähemmän varaa virheisiin koska menetettyä aikaa et siellä saa takaisin mitenkään. 

Sitten takaisin tähän päivään, sain peruutuspaikan Tuusulanjärvi triathloniin joka oikeastaan oli mennyt minulta ihan ohi ja olin ajatellut tehdä perusmatkan kisan myöhemmin kesällä. Nyt rykäsyn ym jälkeen oli hyvä fiilis että saisi jotain irtikin, kunto ollut nosteessa. Pitkin viikkoa sitten jännättiin vesien lämpötiloja jotka ei kovin hyviltä näyttäneet Tuusulanjärvessä, ja uintia sitten lyhennettiinkin kun kisa-aamuna oli mitattu 14 astetta, ja uitiin 2x 400m reitti välirantautumisella. Mielestäni päätös oli oikea. Olisi ollut tylsää muuttaa kisa duathloniksi, mutta 1500m olisi myös ollut liian pitkä aika tuossa vedessä, sillä se oli todella koleaa. Varmasti osin sen takia oma uinti oli varovaista ja aika 15:30 millä ei paljoa tuuleteta. T1 sen sijaan suijui tyylilleni tutusti lennokkaasti, T1-aikani oli koko kisan kuudenneksi nopein :) ja siinä kuittasin moneen parempaan uimariin nähden jopa 2-3 minuuttia takaisin. Minua on tämä seikka pitkään askarruttanut, että miksi vaihtoihin tuhlataan niin paljon aikaa kun niissä voi sitä oikeasti voittaa

Kerkesin nopeasta vaihdosta huolimatta jopa laittaa sukat jalkaan pyöräilyyn, mikä ei kyllä paljoakaan auttanut, varpaat oli kohmeessa koko pyörän ja puolet juoksustakin.. Pyöräreitti oli kumpuilevaa ja pieni tuulikin kävi, ei mikään supernopea reitti mutta toistan aiemmin duathlonin jälkeen kirjoittamani että tehoa/voimaa ei ole riittävästi että voisi paljoa kovempaakaan mennä. Palautunut ainakin olin tänään, en ole tällä viikolla tehnyt kuin pari rivakkaa harjoitusta kisaa ajatellen. Keskinopeus 34,9 km/h perusmatkalle on aika surkea, vaikka tosiaan reitti ei ihan suoraa baanaa ollut. Pyörä oli myös alimittainen n. 36,5km, mikä ei tänään haitannut kun uintiakin oli lyhennetty mutta ensi vuonna olisi kiva tuolla kisata oikeilla mitoilla, tänäänhän oli ajatukseni tehdä perusmatkan ennätykseni, simuloimalla ja spekuloimalla se olisi ollut ihan siinä kiikun kaakun, joten ihan hyvä tulos sitä ajatellen. 

Juoksun alku lähti ok, muttei sillä lennokkuudella mitä olin haaveillut. Jo ensi kilsa oli 4:27 kun tavoiteajatus oli ollut jossain 4:20 tai allekin. Jalat oli kohmeessa edelleen ja sitten niistä katosi ikäänkuin tunto ihan tyystin, ja jalkapohjia alkoi kihelmöimään 2-3 km jälkeen kovasti, varmaan siitä kun alkoivat lämmetä. Kilsat sen kun hidastuivat mutta jonkinlaiseen rytmiin pääsin ja siinä 6km kohdalla minut ohittaneen herran kanssa käytiin hyvä kamppailu vika kierroksella, sain nimittäin hänet kiinni n. 8km kohdalla ja ohitettua, jonka jälkeen alkoi pistää aika kovasti ja hän ohitti taasen minut. Sitten tuli takaa toinen yllätyskirijä vielä, jonka ohitusyritys oli kuitenkin niin heppoinen etten antanutkaan sen tapahtua joka taisi hänet hieman yllättää :D 500m oli matkaa maaliin ja juostiin kaikki kolme nipussa ja päätin että päätän tämän kisan ainakin siihen että tämän loppukirin vien minä :D ja vielä kerran ohitin sen ensimmäisen kaverin väkikangella ja loppusuoralle sain ihan spurttia aikaiseksi niin että se toinenkin kaveri pysyi sekunnin päässä takanani. Tuollaisesta lopetuksesta tulee aina vahva fiilis! 

Lopputuloksissa MYL sarjan 16. ja kaikkiaan 27. on oikein hyvä startti kauteen. 

Tuusulanjärvi triathlonista tapahtumana on sanottava että poikkeuksellisen hyvin järjestetty tapahtuma jossa kaikki toimi, ja oli kivasti yleisöäkin paikalla. Yksi parhaista "pienemmistä" kisoista jossa olen ollut ja jota suosittelen estoitta kaikille! 







Tuesday, 23 May 2017

Kausi käyntiin pikkuhiljaa!

Viime viikon tiistaina oli HelTri-cupissa vuorossa duathlon, siitä jäi jotenkin fiilis että kausi lähti ikäänkuin käyntiin, kilpailukausi siis, tavallaan, kun pääsi ottamaan itsestä mehuja irti vähän raimommalla kädellä. Meni ok, ja aika odotetusti. 62 kisaajan joukossa sija 16. ja sarjassa (MYL) 10. Juoksu lähti melko loikalla liikkeelle mutta yllättävän hyvin jaksoi pyöräillä päälle, joskaan ei ihan huikeaa keskivauhtia päässyt esittelemään, pyörään kaivattaisi vielä lisää tehoja aikalailla. Toinen juoksuosuus olisi mennyt kovempaakin, en muistanut alussa että se oli lyhyempi vain yksi kierros. No, sijoitus oli vakiintunut T2 jälkeen niin ettei edellä olevaa ihan olisi kuitenkaan tavoittanut, ja takana tulevat pysyivät siellä helposti, joten olisikin ollut turhaa ottaa ihan kaikkea irti.

Häviävän vähän on muutenkin tehoharjoituksia tullut tehtyä, talvella suksilla sitä tuli enempi ja Wattbikella myös jokunen mutta kevät on pyhitetty pk-hinaukseen ja toki on nyt aika alkaa niistää putkia auki, täytyy sanoa että loppuviikosta ja tällä viikolla onkin meno ollut raikasta mutta helppoa, taas jonkinlaista kynnystä ollaan ylittämässä kunnon kehityksen suhteen, vaikuttaa. Duathlonista siis myös palauduin hämmästyttävän hyvin ja nopeasti. 

Lauantaina sitten onkin HelTri-cup rykäsy eli sprintti-triathlon, toivottavasti kelit jaksaa pysyä lämpöisinä. Se on sitten kenraaliharjoitus ennen Vantaan SM-sprinttejä, ja jo lauantaina tulee ajan mennä alle 1:10, se on tavoite, jos reitti ja lämpötila on sellaiset että se on realistista. Pääasia kuitenkin että saadaan hyvä ja ehjä tehoharjoitus, sitten jatketaan parilla raikkaammalla tehotreenillä per viikko sinne sprinttiin saakka, niin katsotaan mitä siellä saa ukosta irti. 


Monday, 8 May 2017

Vauhti kiihtyy, pyörällä ainakin

Ei ehkä muuten mutta etenkin pyörä, kuten totuttua on, kehittyy tässä kohden vuotta kuin itsestään. Vaikka talven pohjalta olisi vähän traineria ja Wattbikea (molempia kyllä melko vähän), on pyörätehot vähän hukassa kevään ensi ulkolenkeillä. 

Viime viikolle tuli 3 lenkkiä ja vajaa 200km pyörää, ja lenkki lenkiltä vauhdit kasvaa samoilla sykkeillä. Toki joka lenkki eroaa kaveristaan, reitin, sen profiilin, tuuli- ja lämpöolosuhteiden, oman palautumisasteen yms osalta. Kuitenkin eilen ajoin vuoden toisen 100+ km lenkin ja keskinopeus nousi vaan lenkin edetessä ollen 30,5km/h helpolla pk-efortilla eli tuli puhdas ja fiksu viikon pitkä pk-harjoitus. Toki matka on vain reilu puolet IM:stä ja jälkeen pitää sitten juostakin mutta jos Kalmarissa on yhtään samansuuntaiset olosuhteet kun eilen ja kun reitillä ei kauhean isoja nousuja ole niin 30+ keskinopeuden siellä saavuttaminen ei tulisi tuottaa mitään ongelmia. 

Kummempia aikatavoitteita ei ole ja oma filosofia onkin se, että sellaisia ei tarvitse olla, vaan urheilijan pitää tietää kyllä melko tarkkaan kuntonsa mukaisen lopputuloksen, ilman ylimääräisiä haavereita kisapäivänä. Minulla se tällä hetkellä olisi n 11-11,5h ja tullee olemaan hiukan alle 11h elokuussa. Kaikki sitä kovemmat tulokset ovat sitten sitä itsensä todellista ylittämistä. 


Wednesday, 3 May 2017

Huhtikuun treenit

Kuukausi taas hurahti, sen huomaa siitä että edellinen postaus oli otsikolla "Maaliskuun treenit" :)

Huhtikuussa 31h treeniä, vähän hajanaisia viikkoja, huomaa että töissä taas tahti vilkastuu huomattavasti ja se verottaa heti muuta aikaa. Mutta ihan mukavasti on saanut tehtyä, ja tulihan vihdoin kevätkeliäkin ja pyörälenkkejä on jo nipullinen heitetty. 

4.4. oli myös Heltri cup 6km maastojuoksu, missä sai testata vähän keuhkojen pölyttyneisyyttä kaiken pk- nuhailun jälkeen. Meni melkolailla odotusten mukaan 4:10/km vauhdilla. Unelma oli 4 min/km mutta se ei vielä irtoa tai ei ainakaan tuona päivänä ja tuolla reitillä irronnut. Jännä on että Lanzarotella helmikuussa sprintti duathlon ja -triathlonilla menin juoksussa jopa hiukan kovempaa suht rennolla otteella ja nyt tuntui että oli kaikki pelissä mutta ei vaan mono liikkunut. No mitä pienistä, hyvä näinkin! 

Vantaa sprinttiin 44 päivää, mukavaa että alkaa olemaan jo kisoja näköpiirissä. Eivät tule liian aikaisin. Kovasti tekee mieli saamaan kisatuntumaa. Toukokuussa pitäisi olla jo eka Heltri rykäsykin, toivotaan nyt ettei enää tule takatalvia. 

Vantaasta seuraava on Voimarinne johon 66 päivää, sitä odotan oikein erityisesti myös! Ja itseltäni kovaa tulosta siellä.

Ja Kalmariin 107 päivää. Sinne pitää ehtiä, ja ehtiikin vielä hyvin saamaan aika paljon pyöräkilometrejä alle. Huomenna seuraavan kerran. 

Moikataan siis kun maantiellä tavataan! 

Sunday, 2 April 2017

Maaliskuun treenit

Kuukausi vaihtui ja yksi onnistunut on taas takana. Treeniä kertyi 35h, jopa tunnin verran vähemmän kuin helmikuussa vaikka päiviä enemmän, tuo selittyy Lanzaroten leirillä joka oli helmikuussa. Maaliskuussa myös tehopainotus siirtynyt näemmä enemmän z3:een, mikä lienee ihan ok tässä vaiheessa. 

Parit hyvät "testit" takana eli rauhallinen maraton viime sunnuntaina, josta viikossa toipunut oikein hyvin. Tiistaina olin jo uimassa ja keskiviikkona kävely-hölkällä. Torstaina iisiä maastopyöräilyä, perjantaina aamu-uinti ja illalla lyhyt traineripyöritys, lauantaina erinomainen seuran pitkä pk-juoksu ja tänään 4000m uinti, joka rauhallista tahtia 2:03/100m tahdissa. Noin pitkää allasuintia en ole vuosiin tehnyt, nyt halusin testata im-matkan altaassa että miltä se tuntuikaan ja tuntuuhan se pitkältä, siellä altaassa :) tekniikka (tai mitä vähää sitä onkaan) tahtoo kyllä hajota nopeasti mutta märkäpuvulla meressä minunkaltaisen heikon uimarin ajan luulisi olevan 5-10 sek/100m nopeampi, ja jos näin on, on se jo ihan hyvä kehitys minulle nyt. Kalmarissa kaikki sekunnit alle 1:15h ovat työllä voitettuja. Mutta uintivalmennukseen meinaan kyllä satsata, joskin ensi vuonna, tämä kausi saa nyt mennä omien valmiuksien kanssa. 

Tiistaina Heltri-cup maastojuoksu avaa osaltani cup-kauden, 6km ja tähtäimessä alle 25 min aika. Katsotaan miten sitä happokestoa tässä vaiheessa kevättä löytyykään! 

Monday, 27 March 2017

Maraton nro. 10!

Tosiaan sunnuntaina sitten suuntasin Peloheinämaratonille joka oli järjestyksessään jo 348.(!) Hatunnosto Andersille jota tätä huru-ukkojen ja -akkojen mukavaa juoksutapahtumaa järjestää. Aiemmin olen tuolla juossut kerran täyden, aika tasan 5 vuotta sitten, myös silloin oli IM-vuosi sekä kerran puolimaratonin. Nyt oli tarkoituksena suunnilleen sama kuin silloin 2012, suorittaa juoksu maltillisena pitkänä pk-treeninä samalla hankkien tietoa miten kroppa ja jalat käyttäytyy pitkällä juoksumatkalla. Viime maratonistani oli kuitenkin jo aikaa yli 3,5 vuotta

Sunnuntaita vasten siirryttiin kesäaikaan, mikä siis lyhensi yöunia tunnilla. Kukaties siitä syystä osallistujajoukko oli melko harvalukuinen, jos nyt PHM:llä harvemmin isoja väkijoukkoja kokoontuukaan. Puolisen tusinaa lähti suorittamaan täyttä maratonia ja samanvahvuinen nippu lyhyempiä matkoja. Keli oli vilakka, pari astetta pakkasella ja reitin alussa 150m jäätä mutta muuten olivat hiekkapäällysteiset tiet joita tuolla mennään paljaita ja olosuhteet parani päivän valjetessa, pieni ripaus vettä tuli jossain välissä mutta lämpötila yleensä kipusi pari astetta plussan puolelle. 

Alusta lähdettiin verkkaan liikkeelle, yhden naisjuoksijan ottaessa komennon ja muut seurattiin nätisti perässä, äkisti hän kuitenkin lähti erkanemaan sekä minä hänen peräänsä muusta ryhmästä. Näin sitten mentiin loppuun saakka, keskityin omaan tekemiseen ja pyrin kontrolloimaan juoksuani, sykkeet tahtoi kuitenkin olla piirun päälle 130, kun olin suunnitellut pysyväni pk-alueella, alle 130:ssä. Tuntuman mukaan meni kuitenkin hyvin ja vauhti pysyi alusta loppuun tasaisena, splitti taisi olla minuutin sisällä joten oikein tyytyväinen olen, jalat oli tosi jumissa jo 30km jälkeen mutta suhtkoht ok sain pidettyä paketin kasassa ja sipsuteltua siististi homman pakettiin. 

Suoritus antoi taas kasan itsevarmuutta, kestävyys on hyvällä tolalla ja pikkunätisti rauhassa hölkäten suoritin kymmenennen maratonini aikaan 3:55:30, eipä voi olla kun tyytyväinen ja onnellinen että on taas paikat niinkin kunnossa että voi näin täyspainoisesti harrastaa.

Tämä viikko nyt sitten palautellaan noita jalkoja, ja sitten uutta 3 viikon blokkia käyntiin!








Wednesday, 22 March 2017

Testing, testing.

Eilen löysähkön viikonlopun ja maanantain lepopäivän jälkeen painelin Liikuntamyllyyn Wattbiken kimppuun, aikaa oli n. tunnin treenille josta tehokasta ajoaikaa 45 min. Päätin kuten niin usein tiistaina ottaa "viikon tehon" ja tuosta tuli sellainen puolittainen FTP-testi. Watit ja sykekäyrät osoittaa ettei ihan puhtaasta FTP-testistä mennyt mutta hyvä kokeilu tavallaan, ensi kerran tiedän miten tehdä testi "oikein" kun treenin jälkeen innostuin taas kaivelemaan aiheesta vähän faktaa. 

Kuitenkin, 20min tehoiksi tuli 255w mikä tekee FTP:ksi 242w, joka on melko vaatimaton muttei liene kaukana totuudesta. 250w tehoilla uskoisin juuri tunnin jaksavani, mikä on ihan hyvin mutta pitää tosiaan tehdä se oikea testi tässä kohtapuoliin ja sitten toinen esim. kuukausi sen jälkeen jotta nähdään kehitys. 

Myös Heltri-cup käynnistyi sunnuntaina 400m uinnilla jonka harmittavasti missasin, koska minun piti olla estynyt osallistumasta ja kun tajusin että olisinkin päässyt osallistumaan oli liian myöhäistä. Eipä tuo suuremmin haittaa, mutta varuiksi ilmoittauduin melkein kaikkiin muihin cupin osakisoihin jo valmiiksi. Ja tuon 400m haluan testata erikseen kyllä, että saako sen alle 7 minuuttia menemään ja kuinka paljon. Tämän ehkä teen vielä tällä viikolla.

Kolmas testi joka on vielä kiikarissa on 5km juoksu. Mutta se saa odottaa, kuten FTP-testikin sillä tulevalle sunnuntaille ilmoittauduin Paloheinämaratonille, sunnuntain "pitkikseksi", ja samalla saan vihdoin kymmenennen maratonini suoritettua. Sekä juoksukauden kunnon aloituksen, vaikka onhan talven läpi hiukan tullut juostua mutta nyt kun sukset on lyöty naftaliiniin lisääntynee se tuntuvasti. 

Suksista puheenollen, talven hiihtosaldoksi tuli 603,3km, joka jäi haaveillusta 1000km aika paljon, mutta oli talvikin taas mitä oli, joskin siihen nähden on sanottava että hyvin on muutamia latuja ylläpidetty läpi talven. Ja jos ensi vuonna pääsee yhtä aikaisin aloittamaan, on parinkymmenen viikkokilometrin lisäyksellä tuo 1000km ihan paperia. 

Lopuksi tänään Kalmar Ironmaniin tasan 150 päivää, vähiin alkaa käymään! Siispä jatketaan harjoituksia...  

Tuesday, 14 March 2017

Kulkee kuin juna

...voisi sanoa treenin kulusta tällä hetkellä, oli treeni mikä hyvänsä niin se menee maaliin suunnitellusti, joskaan suunnitelmaa ei edelleenkään kovin pitkälle yleensä ole, mutta on viikkosyklitys ja volyymin sekä intensiteetin taso, niiden ympärille mennään paljolti fiiliksen mukaan milloin tekee mieli hiihtää, milloin uida, milloin pyöräillä, milloin juosta jne. 

Viikonloppuna oli myös hyvä boogie, kun sain vaihdettua klesan sisäkumin maasturiin ja pääsin heittämään pyörälenkkiä. Tuli tehtyä parikin vajaan 2h mittaista lenkkiä mukavassa kelissä. Lisäksi reipasvauhtinen uinti lauantaina, ei ollut mikään testi mielessä mutta tällä kertaapa tuo matka taittui jo sitten paremmin kun viimeksi kun nimenomaan oli tarkoitus testata 1000m vauhti. Keskivauhdiksi tällä kertaa 1900m uinnissa 1:49/100m, karvan alle 35 minuuttia. Tuo olisi kyllä itselle kova jos saisi aikaiseksi puolikkaan kisassa, ja siitä olisi nastat edellytykset tehdä ehjää ennätysvauhtista kisaa. Pitääpä siis jatkaa altaassa vierailua. 

Altaassa olosta sen verran vielä, että jotenkin siellä eniten tuntuu potkun voimattomuus, jalkojen rytmityksen vaikeus sekä koko vartalon asennon tarpeeksi vaakana pitämisen haastavuus. Liekö muu harjoitteluväsymys joka tekee sen ettei potkimiseen löydy tehoa? Ei tässä nyt kovin suurilla volyymeilla tai tehoilla vieläkään mennä, mutta voihan sillä osansa olla. Nyt ei ihan löysää palautteluviikkoa tahdo malttaa väliin ottaa, tämän viikon piti sellainen olla, mutta viime viikosta melkein jo sellainen tuli, kun pari muuttujaa tuotti kaksi ennalta suunnittelematonta lepopäivää ja piti tunnit alhaisina. Siispä otan vielä tämän viikon volyymiviikkona ja jos ensi viikolla palauteltaisiin jalkoja, ja sitten näkee auttaako tuohon uintipotkuun. Jännä juttu tuo on sinänsä, että pyörään/hiihtoon/juoksuun löytyy kyllä halutessa tehoja melkein lenkillä kuin lenkillä. Mutta ehkä piilevä väsymys tulee jotenkin altaassa paremmin ilmi, mene ja tiedä näitä. 

Vantaan sprinttiin kutakuinkin 3 kuukautta enää! Joka tuntuu samalla sekä paljolta että vähältä. Se tunne lienee hyvä asia. Mutta enää puhutaan viikoista kun kevät tulee kunnolla ja päästään valmistelevaan kauteen, eipä siis auta kun pitää pyörät pyörimässä!