Translate

Tuesday 27 June 2017

Pari muuttujaa

Tai oikeastaan vain yksi. Kalmariin tänään 53 päivää ja näyttää siltä että se saattaa jopa olla seuraava kilpailuni. Voimarinne puolikas nimittäin jää väliin, päällekkäin sattuneiden lomamatkasuunnitelmien takia. Eipä tuo mitään, olen jo fokuksen siirtänyt kokonaan kohti Kalmaria, muutaman sprintti- ja yhden perusmatkan jälkeen on aika siirtyä takaisin täysmatkaa palvelevaan harjoitteluun. Katselin mitä mahdollisia muita puolikkaita olisi ennen tuota pääkisaa, ja Kasnäsissä olisi puolikas pari viikkoa ennen, joka voisi hyvinkin toimia valmistavana kisana ja saisi sen puolikkaankin tälle kesälle, mutta katsotaan nyt. 

Tänään oli vuoden pisin pyörälenkki ja yksittäinen treeni, 5h pitkä Sipoo-Porvoo-Pornainen-Järvenpää ja pituutta tuli 147,5km. Mukavasti meni noilla sykkeillä, eilen 3,5h edestä treeniä myös eli ei tässä hassummin kulje. Kivan reitin olen kehittänyt, mukavaa maaseutua mahtuu mukaan joskin jonkin verran isompaa maantietä mikä ei aina niin miellyttävää ole, etenkin Öljytien raskas liikenne pitää hereillä ja sinne ei ehkä kannata ihan kokemattomien mennä sohlaamaan. Tsekkaa ylälaidan Strava-linkistäni lenkki jos kiinnostelee! 

Viime aikoina olen myös seurannut ruotsalaisen ultraurheilija ja männävuosien mm. Ultraman-maailmanmestari ja Ötillö-voittajan Jonas Coltingin Gotlannin ympäriuintiurakkaa. Colting haluaa tempauksella herättää kotimaassaan huomiota ja keskustelua kansanterveydestä ja siitä että esim. uimahallien pitäisi olla kaikkien kansalaisten saatavilla. Viime päivinä ollut todella rajut olosuhteet, monimetrisiä aaltoja ja alle kymmenasteista vettä, vaan mies puskee eteenpäin kuten vain hänen meriiteillään ja mentaliteetilla varustettu ihminen voi. Seuraa Jonasin projektin etenemistä täältä http://colting.se/gotland  tai fb:stä https://www.facebook.com/jonas.colting?fref=ts 


Monday 19 June 2017

Vantaa triathlon sprint-sm 17.6.

Persiilleen meni, ja oikein huolella. Tai no, en ole luotu noille lyhyille matkoille mutta siitä huolimatta kyllä oli hidasta ja tukkoista lauantaina, ja tulos 11. sija omassa ikäryhmässä joka jäi sijoituksena ja aikakin kauas tavoitellusta. Minuutit ovat kovaa valuuttaa noilla matkoilla ja yhtäkään menetettyä ei ehdi takaisin saamaan, siispä varaa huonoon päivään ei oikein ole. Mutta käydään nopeaan läpi itse kisa. 

Uinnissa piti päästä 13 minuuttiin, kunnon ja testien perusteella, kävin reitin uimassa aiemmin viikolla rennosti 1:40 tahtiin. Vaan toisin kävi, 14min tasan aika joten siinä meni ensimmäinen kallis minuutti ja nopeammista jäätiin jälkeen. Uinnissa oli vaikea päästä rytmiin runsaan kontaktin takia ja ison osan matkasta oli toinen uimari kyljessä tai edessä. Itse suunnistin mielestäni hyvinkin suoraan, ja aika hyvin tuon reitin osaa jo ulkoakin, niin satuin nyt vaan valitsemaan lähtöpaikan huonosti, keskeltä hiukan vasemmalle ja edestä ei ollut voittava veto tällä kertaa. 

Sitten pyörään. Sanottakoon heti tässä kärkeen että pyörällä näkyikin sitten hienoja junia ja ryhmämuodostelmia, mitkä ei peesikieltokisaan kuulu. Mutta varmasti on ollut mukavaa tehdä helppoa kisaa siinä kun ei yksin tarvitse töitä tehdä pyörällä. Kuuleman mukaan on myös otettu numeroja ylös ja oltu tohkeissaan että hylsyjä tulee, mutta yhden ainuttakaan en ole nähnyt tuloslistoissa hylätyn. Eli sama tissiposki-linja jatkuu järjestäjien puolelta kuin on jatkunut niin kauan kuin itse harrastanut, ja todennäköisesti ollut alusta asti eli on hyväksyttävä osana suomalaista tri-kulttuuria. Sääli, toivottavasti ainakin ensi vuoden Lahden 70.3 kisassa ei tarvitse hävetä silmiä päästään kun paikalle tulee paljon ulkomaalaisia, korkein odotuksin laadukkaasta kisasta. 

Takaisin asiaan :) T1 sujui taas melko vauhdikkaasti, se onkin tällä hetkellä ainoa osa-alue joka menee jotenkuten hyvin... Pyörällä vaan ei sitten saanut alusta asti tehoja kampiin yhtään, ei ollut lainkaan samaa fiilistä kuin esim. rykäsyjen pyöräosuuteen lähdettäessä. Oli siinä joitain ok hetkiä mutta ei saanut ns. henkeä päälle. Painoin sitten sen minkä meni ja aloin keskittymään kameroille hymyilemiseen.. ja juoksuun, jos en väkisin tärvelisi jalkoja, kun nyt ei selkeästi kuitenkaan kulje mihinkään, olisi ehkä saumat saada jonkinlainen juoksusplitti edes. 

Juoksuun tultaessa, taas töpeksin vaihdossa kun en meinannut löytää omaa paikkaa ja laatikkoa. Viereen tullut hiukan ylimielisellä asenteella ennen kisaa ollut kaveri, joka oli jo silloin sitä mieltä että hänen tilansa on tärkeämpi kuin muiden, oli jättänyt pyöränsä miten sattuu ja töninyt muitten laatikot väljemmille vesille. Nimi on muistissa jos vielä törmätään... ;) no siihen nyt ei varmaan 10-20 sek enempää mennyt mutta ylimääräistä taas kuitenkin sekin. Juoksu meni ok ja jokunen ohituskin tuli tehtyä josta jäi hyvä fiilis. Aika kuitenkin vaatimaton 23:02. 

Tapahtumana Vantaa Triathlon on kuitenkin erittäin hieno, ja isokin jo, ja kun sääkin helli yleisöä ja kisaajia oli siellä mukava raastaa. Ensi vuonna perusmatka kiinnostaa! Loppuun vielä muutama vaimon ottama kuva, saadaan näemmä vielä kelpo urheilukuvaaja tuosta :D 












Sunday 4 June 2017

Kaudenavaus: Tuusulanjärvi triathlon

Ennen kun mennään päivän tapahtumiin, mainittakoon että edellisen blogipostauksen ja tämän jutun väliin mahtui myös kesän ensimmäinen HelTri cup-rykäsy, eli sprinttimatkan harjoitustriathlon. Sanotaanko näin että on hyvä että tässä nyt on alkuvuodesta aktiivisesti eri pikku kisoissa mukana, ja olihan tuo vuoden eka triathlon, koska sen kyllä huomaa siinä että ihan ei selkärangasta tule vaihto- yms hommat vaan tuossa rykäsyssäkin meni aika sähläämiseksi koko homma. Oli viileähkö aamupäivä joka myös myötävaikutti siihen että meno oli aika tukkoista. Mutta, treeninä hyvä! Lisäksi vielä tuohon sähläykseen, juoksin jostain syystä väärin 150m ennen maalia edellä juoksevan kääntyessä väärään suuntaan vaikka reitin tiedän, onhan siellä nyt ryitty lukuisia kertoja! No, tuo toi pari minuuttia loppuaikaan joten oikein juostuna olisin ollut maalissa ajassa n. 1:14. Nyt kahden viikon päässä olevassa Vantaa Triathlonin sm-sprintissä olisi edelleen hakuna 1:10 alitus, joka vaatii minulta sen että kaikki menee nappiin ja vähän yli. Mutta sellainenhan on hyvä suoritus jota pitäisi urheilijan aina tavoitella, joten keskittyminen vaan sataseen! Pari kisaa nousee ylitse muiden omassa historiassa aina kun tuota asiaa miettii ja ensimmäinen on Tristar111-kisa Otepäässä 6 vuotta sitten (huh onko siitä jo niin kauan..!), joka siis oli edesmenneen Tristar-organisaation kisamuoto matkoilla 1-100-10, siellä alitin 4 h sen ansiosta että minulla oli hyvä etukäteissuunnitelma, tuntuma omasta kunnosta ja keskittyminen joka pysyi loppuun saakka. Toinen on Ironman 70.3 Haugesund josta on myös jo 4 vuotta, siellä taas saavutin tavoitteeni alittaa 5h vaativalla reitillä vaikka alku meni aivan plörinäksi uinnissa. En välittänyt siitä vaan pidin tiukasti katseen kellossa ja hoidin vaihdot tuhlaamatta sekuntiakaan. 24 sekunnilla mentiin alle mutta mentiin. Sprintissä on tietysti paljon vähemmän varaa virheisiin koska menetettyä aikaa et siellä saa takaisin mitenkään. 

Sitten takaisin tähän päivään, sain peruutuspaikan Tuusulanjärvi triathloniin joka oikeastaan oli mennyt minulta ihan ohi ja olin ajatellut tehdä perusmatkan kisan myöhemmin kesällä. Nyt rykäsyn ym jälkeen oli hyvä fiilis että saisi jotain irtikin, kunto ollut nosteessa. Pitkin viikkoa sitten jännättiin vesien lämpötiloja jotka ei kovin hyviltä näyttäneet Tuusulanjärvessä, ja uintia sitten lyhennettiinkin kun kisa-aamuna oli mitattu 14 astetta, ja uitiin 2x 400m reitti välirantautumisella. Mielestäni päätös oli oikea. Olisi ollut tylsää muuttaa kisa duathloniksi, mutta 1500m olisi myös ollut liian pitkä aika tuossa vedessä, sillä se oli todella koleaa. Varmasti osin sen takia oma uinti oli varovaista ja aika 15:30 millä ei paljoa tuuleteta. T1 sen sijaan suijui tyylilleni tutusti lennokkaasti, T1-aikani oli koko kisan kuudenneksi nopein :) ja siinä kuittasin moneen parempaan uimariin nähden jopa 2-3 minuuttia takaisin. Minua on tämä seikka pitkään askarruttanut, että miksi vaihtoihin tuhlataan niin paljon aikaa kun niissä voi sitä oikeasti voittaa

Kerkesin nopeasta vaihdosta huolimatta jopa laittaa sukat jalkaan pyöräilyyn, mikä ei kyllä paljoakaan auttanut, varpaat oli kohmeessa koko pyörän ja puolet juoksustakin.. Pyöräreitti oli kumpuilevaa ja pieni tuulikin kävi, ei mikään supernopea reitti mutta toistan aiemmin duathlonin jälkeen kirjoittamani että tehoa/voimaa ei ole riittävästi että voisi paljoa kovempaakaan mennä. Palautunut ainakin olin tänään, en ole tällä viikolla tehnyt kuin pari rivakkaa harjoitusta kisaa ajatellen. Keskinopeus 34,9 km/h perusmatkalle on aika surkea, vaikka tosiaan reitti ei ihan suoraa baanaa ollut. Pyörä oli myös alimittainen n. 36,5km, mikä ei tänään haitannut kun uintiakin oli lyhennetty mutta ensi vuonna olisi kiva tuolla kisata oikeilla mitoilla, tänäänhän oli ajatukseni tehdä perusmatkan ennätykseni, simuloimalla ja spekuloimalla se olisi ollut ihan siinä kiikun kaakun, joten ihan hyvä tulos sitä ajatellen. 

Juoksun alku lähti ok, muttei sillä lennokkuudella mitä olin haaveillut. Jo ensi kilsa oli 4:27 kun tavoiteajatus oli ollut jossain 4:20 tai allekin. Jalat oli kohmeessa edelleen ja sitten niistä katosi ikäänkuin tunto ihan tyystin, ja jalkapohjia alkoi kihelmöimään 2-3 km jälkeen kovasti, varmaan siitä kun alkoivat lämmetä. Kilsat sen kun hidastuivat mutta jonkinlaiseen rytmiin pääsin ja siinä 6km kohdalla minut ohittaneen herran kanssa käytiin hyvä kamppailu vika kierroksella, sain nimittäin hänet kiinni n. 8km kohdalla ja ohitettua, jonka jälkeen alkoi pistää aika kovasti ja hän ohitti taasen minut. Sitten tuli takaa toinen yllätyskirijä vielä, jonka ohitusyritys oli kuitenkin niin heppoinen etten antanutkaan sen tapahtua joka taisi hänet hieman yllättää :D 500m oli matkaa maaliin ja juostiin kaikki kolme nipussa ja päätin että päätän tämän kisan ainakin siihen että tämän loppukirin vien minä :D ja vielä kerran ohitin sen ensimmäisen kaverin väkikangella ja loppusuoralle sain ihan spurttia aikaiseksi niin että se toinenkin kaveri pysyi sekunnin päässä takanani. Tuollaisesta lopetuksesta tulee aina vahva fiilis! 

Lopputuloksissa MYL sarjan 16. ja kaikkiaan 27. on oikein hyvä startti kauteen. 

Tuusulanjärvi triathlonista tapahtumana on sanottava että poikkeuksellisen hyvin järjestetty tapahtuma jossa kaikki toimi, ja oli kivasti yleisöäkin paikalla. Yksi parhaista "pienemmistä" kisoista jossa olen ollut ja jota suosittelen estoitta kaikille!