Tosiaan sunnuntaina sitten suuntasin Peloheinämaratonille joka oli järjestyksessään jo 348.(!) Hatunnosto Andersille jota tätä huru-ukkojen ja -akkojen mukavaa juoksutapahtumaa järjestää. Aiemmin olen tuolla juossut kerran täyden, aika tasan 5 vuotta sitten, myös silloin oli IM-vuosi sekä kerran puolimaratonin. Nyt oli tarkoituksena suunnilleen sama kuin silloin 2012, suorittaa juoksu maltillisena pitkänä pk-treeninä samalla hankkien tietoa miten kroppa ja jalat käyttäytyy pitkällä juoksumatkalla. Viime maratonistani oli kuitenkin jo aikaa yli 3,5 vuotta.
Sunnuntaita vasten siirryttiin kesäaikaan, mikä siis lyhensi yöunia tunnilla. Kukaties siitä syystä osallistujajoukko oli melko harvalukuinen, jos nyt PHM:llä harvemmin isoja väkijoukkoja kokoontuukaan. Puolisen tusinaa lähti suorittamaan täyttä maratonia ja samanvahvuinen nippu lyhyempiä matkoja. Keli oli vilakka, pari astetta pakkasella ja reitin alussa 150m jäätä mutta muuten olivat hiekkapäällysteiset tiet joita tuolla mennään paljaita ja olosuhteet parani päivän valjetessa, pieni ripaus vettä tuli jossain välissä mutta lämpötila yleensä kipusi pari astetta plussan puolelle.
Alusta lähdettiin verkkaan liikkeelle, yhden naisjuoksijan ottaessa komennon ja muut seurattiin nätisti perässä, äkisti hän kuitenkin lähti erkanemaan sekä minä hänen peräänsä muusta ryhmästä. Näin sitten mentiin loppuun saakka, keskityin omaan tekemiseen ja pyrin kontrolloimaan juoksuani, sykkeet tahtoi kuitenkin olla piirun päälle 130, kun olin suunnitellut pysyväni pk-alueella, alle 130:ssä. Tuntuman mukaan meni kuitenkin hyvin ja vauhti pysyi alusta loppuun tasaisena, splitti taisi olla minuutin sisällä joten oikein tyytyväinen olen, jalat oli tosi jumissa jo 30km jälkeen mutta suhtkoht ok sain pidettyä paketin kasassa ja sipsuteltua siististi homman pakettiin.
Suoritus antoi taas kasan itsevarmuutta, kestävyys on hyvällä tolalla ja pikkunätisti rauhassa hölkäten suoritin kymmenennen maratonini aikaan 3:55:30, eipä voi olla kun tyytyväinen ja onnellinen että on taas paikat niinkin kunnossa että voi näin täyspainoisesti harrastaa.
Tämä viikko nyt sitten palautellaan noita jalkoja, ja sitten uutta 3 viikon blokkia käyntiin!
Eilen löysähkön viikonlopun ja maanantain lepopäivän jälkeen painelin Liikuntamyllyyn Wattbiken kimppuun, aikaa oli n. tunnin treenille josta tehokasta ajoaikaa 45 min. Päätin kuten niin usein tiistaina ottaa "viikon tehon" ja tuosta tuli sellainen puolittainen FTP-testi. Watit ja sykekäyrät osoittaa ettei ihan puhtaasta FTP-testistä mennyt mutta hyvä kokeilu tavallaan, ensi kerran tiedän miten tehdä testi "oikein" kun treenin jälkeen innostuin taas kaivelemaan aiheesta vähän faktaa.
Kuitenkin, 20min tehoiksi tuli 255w mikä tekee FTP:ksi 242w, joka on melko vaatimaton muttei liene kaukana totuudesta. 250w tehoilla uskoisin juuri tunnin jaksavani, mikä on ihan hyvin mutta pitää tosiaan tehdä se oikea testi tässä kohtapuoliin ja sitten toinen esim. kuukausi sen jälkeen jotta nähdään kehitys.
Myös Heltri-cup käynnistyi sunnuntaina 400m uinnilla jonka harmittavasti missasin, koska minun piti olla estynyt osallistumasta ja kun tajusin että olisinkin päässyt osallistumaan oli liian myöhäistä. Eipä tuo suuremmin haittaa, mutta varuiksi ilmoittauduin melkein kaikkiin muihin cupin osakisoihin jo valmiiksi. Ja tuon 400m haluan testata erikseen kyllä, että saako sen alle 7 minuuttia menemään ja kuinka paljon. Tämän ehkä teen vielä tällä viikolla.
Kolmas testi joka on vielä kiikarissa on 5km juoksu. Mutta se saa odottaa, kuten FTP-testikin sillä tulevalle sunnuntaille ilmoittauduin Paloheinämaratonille, sunnuntain "pitkikseksi", ja samalla saan vihdoin kymmenennen maratonini suoritettua. Sekä juoksukauden kunnon aloituksen, vaikka onhan talven läpi hiukan tullut juostua mutta nyt kun sukset on lyöty naftaliiniin lisääntynee se tuntuvasti.
Suksista puheenollen, talven hiihtosaldoksi tuli 603,3km, joka jäi haaveillusta 1000km aika paljon, mutta oli talvikin taas mitä oli, joskin siihen nähden on sanottava että hyvin on muutamia latuja ylläpidetty läpi talven. Ja jos ensi vuonna pääsee yhtä aikaisin aloittamaan, on parinkymmenen viikkokilometrin lisäyksellä tuo 1000km ihan paperia.
Lopuksi tänään Kalmar Ironmaniin tasan 150 päivää, vähiin alkaa käymään! Siispä jatketaan harjoituksia...
...voisi sanoa treenin kulusta tällä hetkellä, oli treeni mikä hyvänsä niin se menee maaliin suunnitellusti, joskaan suunnitelmaa ei edelleenkään kovin pitkälle yleensä ole, mutta on viikkosyklitys ja volyymin sekä intensiteetin taso, niiden ympärille mennään paljolti fiiliksen mukaan milloin tekee mieli hiihtää, milloin uida, milloin pyöräillä, milloin juosta jne.
Viikonloppuna oli myös hyvä boogie, kun sain vaihdettua klesan sisäkumin maasturiin ja pääsin heittämään pyörälenkkiä. Tuli tehtyä parikin vajaan 2h mittaista lenkkiä mukavassa kelissä. Lisäksi reipasvauhtinen uinti lauantaina, ei ollut mikään testi mielessä mutta tällä kertaapa tuo matka taittui jo sitten paremmin kun viimeksi kun nimenomaan oli tarkoitus testata 1000m vauhti. Keskivauhdiksi tällä kertaa 1900m uinnissa 1:49/100m, karvan alle 35 minuuttia. Tuo olisi kyllä itselle kova jos saisi aikaiseksi puolikkaan kisassa, ja siitä olisi nastat edellytykset tehdä ehjää ennätysvauhtista kisaa. Pitääpä siis jatkaa altaassa vierailua.
Altaassa olosta sen verran vielä, että jotenkin siellä eniten tuntuu potkun voimattomuus, jalkojen rytmityksen vaikeus sekä koko vartalon asennon tarpeeksi vaakana pitämisen haastavuus. Liekö muu harjoitteluväsymys joka tekee sen ettei potkimiseen löydy tehoa? Ei tässä nyt kovin suurilla volyymeilla tai tehoilla vieläkään mennä, mutta voihan sillä osansa olla. Nyt ei ihan löysää palautteluviikkoa tahdo malttaa väliin ottaa, tämän viikon piti sellainen olla, mutta viime viikosta melkein jo sellainen tuli, kun pari muuttujaa tuotti kaksi ennalta suunnittelematonta lepopäivää ja piti tunnit alhaisina. Siispä otan vielä tämän viikon volyymiviikkona ja jos ensi viikolla palauteltaisiin jalkoja, ja sitten näkee auttaako tuohon uintipotkuun. Jännä juttu tuo on sinänsä, että pyörään/hiihtoon/juoksuun löytyy kyllä halutessa tehoja melkein lenkillä kuin lenkillä. Mutta ehkä piilevä väsymys tulee jotenkin altaassa paremmin ilmi, mene ja tiedä näitä.
Vantaan sprinttiin kutakuinkin 3 kuukautta enää! Joka tuntuu samalla sekä paljolta että vähältä. Se tunne lienee hyvä asia. Mutta enää puhutaan viikoista kun kevät tulee kunnolla ja päästään valmistelevaan kauteen, eipä siis auta kun pitää pyörät pyörimässä!
Tänään oli tarkoitus tehdä 1000m uintitesti ja toki sen teinkin, tulos vaan oli niin ala-arvoinen että taisi olla väärä päivä testille. Toki kaikesta pitää imeä jotain tietoa eli päivän treeni kertoo ehkä lievästä kumuloituneesta väsymyksestä tässä kohtaa, koneesta ei tosiaan saanut oikein tehoja irti. Sen verran suuntaa antava kuitenkin oli, sekä aiemmat talven kovemmat uinnit antavat CSS vauhdiksi noin 1:45-1:50/100m. Kyllä tuohon uintiin pitäisi jotain keksiä, ja harkinnassa on hankkia valmennusta muodossa tai toisessa. Tiheämpi altaassa vierailukin toki varmaan auttaisi, luulenkin että seuraavassa treeniblokissa olisi nyt hyvä panostaa ainakin siihen.
Mistä puheenollen, jäsentelin kalenteria hiukan ja hyvin löyhää fiiliksen ja arjen mahdollisuuksien mukaista treeni on nyt ollut, mutta sellainen selkeys on että nyt kun mennään meneillään olevan blokin kolmatta viikkoa ja seuraava on keventävä, olisi sen jälkeen 3 x 4 viikon pk-blokkia ja sitten KKVK -> KK viikosta 24 Kalmariin eli viikolle 33. Jos nyt ei tarkempaa päiväkohtaista viikko- tv. suunnitelmaa ole, on jo kauden jakaminen blokkeihin sentään ihan fiksua, niin ei tule ihan mitä sattuu tehtyä vaan tietty sitoutuminen pitää silloin löytyä jos haluaa jotain nousujohteisuutta.
Arki ottaa osansa elämästä meillä kaikilla tavisurheilijoilla joten tässä kohtaa kautta tällainen blokin kolmas eli raskain viikkokin sisältää minulla vain n. 10h treeniä. Ihan enimmilläänkin tullaan olemaan jossain 14h tietämissä, riippuu niin monesta tekijästä mutta muistetaan taas laatu ennen määrää ja pääasia että koko ajan tapahtuu jotain. Pidetään siis rattaat liikkeellä!
168 päivää tänään Kalmar Ironmaniin. Se alkaa olemaan jäätävän vähän, kun miettii miten paljon sinne mennessä pitäisi vielä ehtiä treeniä tekemään. Vaan vanhalla sapluunalla mennään, siinä missä ei ihan suunnitelmissa pysytä, eli pitkällä aikavälillä keskimäärin 1h treeniä päivässä, kun vähintään toteutuu niin ollaan melko turvallisilla vesillä. Kevät kun kohta saa, niin päästään sitten kunnolla pyöränkin päälle.
Se siitä, takaisin otsikkoon. Kalenteri alkaa olla kesän osalta valmis, ja kisat alkaa Vantaan SM-sprintistä, perusmatkan kisa on vielä valitsematta, puolimatkalle lähdetään Voimarinteelle, sekä syyskuussa Tallinnan maratonille. Jes! Helpottaa kun on saanut nuo kiintopisteet almanakkaan. Perusmatkaahan on tarjolla siellä täällä, Vierumäki, Lahti, Helsinki, jokin noista, sen päätän vasta myöhemmin, nyt kun "tärkeämmät" ovat kalenterissa. Tärkeämmät siksi, että sprintti on kauden avaus, jossa pääsee ekan kerran kunnolla mittaamaan kuntoa. Ja puolikas, joka taasen on suuntaa antava Kalmaria kohden. Perusmatkat on kivaa rääkkiä ja äärimmäisen hyvä kova pitkä treeni, josta toki ehdottomasti lähden tavoittelemaan ennätyksen kirkastusta, kuten kaikilta matkoilta.
Jotain testintynkää myös ajatuksissa lähitulevaisuuteen. 5km juoksu, pyörä-FTP (jota en ole koskaan ennen tehnyt..), 1000m uinti olisi sellaiset. Katsotaan millä aikataululla nuo saa sovitettua niin että niistä myös saa tehot ulos ja sitä myöten "realistiset" tulokset.
Sain myös kalustoasiat kuntoon, kun tällä viikolla perheeseemme liittyi alla oleva tulokas! Kaksi kesäähän tässä on välissä ilman tri-pyörää menty, vanhalla maantiekonkelilla kynnetty väkisin muutama skaba. Talven läpi on vaihtoehtoja tutkailtu, enkä uskonut Cannondaleen päätyväni, mutta tämä tismalleen sama pyörä oli Lanzarotella viikon käytössäni ja ihastuin siihen vallan. Äärimmäisen mukava, helposti säädettävä ja uskomattoman kevyt, minkä näkee jo pyörää katsoessaan. Yksi kriteeri oli monipuolisuus, myös juuri keveys ja ketteryys, jotta pyörä palvelee mahdollisimman hyvin useimmissa olosuhteissa, eli nopea suorilla ja tasaisilla, mutta myös ketterä ja hallittava mäkisissä ja tuulisissa olosuhteissa. Tässä pyörässä toteutuu kaikki nämä kriteerit sekä varustelutaso ja tosiaan tuo rungon laadukkuus on aivan huippuluokkaa hintaan nähden.
