Totesi Uuno jossain leffassa. Tänään tuntui ensimmäistä kertaa juostessa edes hitunen vanhaa, kun kymppi meni kohtuu vaivatta alle 50 min. Juoksukilsoja ei kauheasti ole vieläkään alla, mutta se vähä mitä on yhdessä muutaman vähän pitemmän pyörälenkin kanssa alkaa selvästi jotain tulosta tuomaan. Toivon että on kropan "tottumattomuutta" vielä, eikä vielä iän tuomaa, mutta tuntuu että palautumisaikaa tarvitsee hiukan enemmän kun ennen. Sen ehdoilla siis mennään.
Lauantaina juoksin reippaan vitosen, joka nyt ei kauhean reipas lopulta ollut kun tuntui aivan mahdottoman tukkoiselta alusta asti, varmaan edellispäivän pyöräily hiukan painoi kun ei sykkeitäkkään meinannut saada ulosmitattua millään (ks. 155), 23 minuuttia paloi tuohon. Selvästi tänään kuitenkin oli jotain palkintoa otettavissa tuosta, joten pitääpä pyrkiä yksi tuollainen reipas/kova lyhyt ottamaan viikkoon jatkossakin!
Wednesday 24 June 2015
Friday 12 June 2015
Uusi alku?
Olen päässyt taas treenin makuun, ja se tuntuu mahtavalta. Paikat kestää juoksuakin jo mukavasti, vaikka pisin juoksulenkki viime ajoilta taitaa olla 11km. Mutta se on hyvin se, kun muistelen tuskissani 2,5 km kohdalla keskeytystä viime syksyn Oslo maratonilla.
Siitä talven läpi aika vähillä treeneillä mentiin, ja olin jo lähes päättänyt luopua tri-hommista. Tempopyöräkin jo myytiin, kun ajattelin että ainakaan tänä kesänä ei tule käytettyä, ja jos vielä ensi vuonna innostun niin hankitaan sitten uusi. Nyt hiukan kadun tuota tekoa, sillä muutama lenkki takana, (taloudessa onneksi vielä yksi maantiepyörä, joskin vaimon ja hieman pieni minulle...) ja pitkästä aikaa nautin tekemisestä, vaikkakin kunto ei ole ihan entisenlainen, tietenkään. Siitä huolimatta tänään poljin 100km lenkin, edellisestä tuonpituisesta lienee pari vuotta ellei enemmänkin.. loppupuolen bonkkauksesta kotiin selvittyäni huikean hyvä olo, ihan nyt ei yllätyksenä tullut hyytyminen, unohdin ettei pitemmän matkan kestävyyttä nyt tosiaan ole harjoitettu vähään aikaan... kuitenkin 28km/h keskarilla loppujen lopuksi ja voisinpa tähän vielä vastatuulikortin käyttää ;)
Tiistaina samana päivänä huomattuani ilmoittauduin Helsinki Triathlonin rykäisyyn, vaikka aamupäivästä oli jo uintitreeni alla. Olipa tosi mukava palata vanhaan jengiin ja nähdä roppakaupalla uusia triatleetteja, määrä lienee noin kaksinkertaistunut siitä kun ensimmäiseen rykäisyyni osallistuin, taisi olla 2011.
Uinti ollut myös tosi vähissä, ja tämä oli ensimmäinen avovesiuinti sitten viime heinäkuun edellisen perusmatkan kisani Norjan Tuddalissa. Se näkyi todella, uintiaika oli umpisurkea jotain 16 minuuttia. Vesi oli toki kylmää mutta yhtä kylmää se on kaikille, mutta yksi fakta on että märkäpuvunkin vaihto on edessä, tajuttoman ahtaaksi käynyt etenkin hartioista kun hiukan tullut kiloja lisää, eikä tuo 4 vuotta vanha neopreeni varmaan ihan elastisimmillaan enää ole.
Joka tapauksessa, hauskaa oli ja jos ei muuta niin juoksu ainakin kulki jotenkuten ok ja intoa tuli jatkaa treenaamista, eikä vähintään sen takia, miksi tämä on myös hieno laji, että kun tietää olleensa joskus huomattavasti paremmassa kunnossa ja tulee tällainen maahan palautus, niin motivoihan se nyt piru vie.
Suomen suvessa olisi monta kisaa vielä tälle kesälle, jos kerkeisi uutta pyörää hommailemaan niin tiedä vaikka johonkin osallistuisi. Onnea ainakin kaikille muille kesän tavoitteisiin!
Siitä talven läpi aika vähillä treeneillä mentiin, ja olin jo lähes päättänyt luopua tri-hommista. Tempopyöräkin jo myytiin, kun ajattelin että ainakaan tänä kesänä ei tule käytettyä, ja jos vielä ensi vuonna innostun niin hankitaan sitten uusi. Nyt hiukan kadun tuota tekoa, sillä muutama lenkki takana, (taloudessa onneksi vielä yksi maantiepyörä, joskin vaimon ja hieman pieni minulle...) ja pitkästä aikaa nautin tekemisestä, vaikkakin kunto ei ole ihan entisenlainen, tietenkään. Siitä huolimatta tänään poljin 100km lenkin, edellisestä tuonpituisesta lienee pari vuotta ellei enemmänkin.. loppupuolen bonkkauksesta kotiin selvittyäni huikean hyvä olo, ihan nyt ei yllätyksenä tullut hyytyminen, unohdin ettei pitemmän matkan kestävyyttä nyt tosiaan ole harjoitettu vähään aikaan... kuitenkin 28km/h keskarilla loppujen lopuksi ja voisinpa tähän vielä vastatuulikortin käyttää ;)
Tiistaina samana päivänä huomattuani ilmoittauduin Helsinki Triathlonin rykäisyyn, vaikka aamupäivästä oli jo uintitreeni alla. Olipa tosi mukava palata vanhaan jengiin ja nähdä roppakaupalla uusia triatleetteja, määrä lienee noin kaksinkertaistunut siitä kun ensimmäiseen rykäisyyni osallistuin, taisi olla 2011.
Uinti ollut myös tosi vähissä, ja tämä oli ensimmäinen avovesiuinti sitten viime heinäkuun edellisen perusmatkan kisani Norjan Tuddalissa. Se näkyi todella, uintiaika oli umpisurkea jotain 16 minuuttia. Vesi oli toki kylmää mutta yhtä kylmää se on kaikille, mutta yksi fakta on että märkäpuvunkin vaihto on edessä, tajuttoman ahtaaksi käynyt etenkin hartioista kun hiukan tullut kiloja lisää, eikä tuo 4 vuotta vanha neopreeni varmaan ihan elastisimmillaan enää ole.
Joka tapauksessa, hauskaa oli ja jos ei muuta niin juoksu ainakin kulki jotenkuten ok ja intoa tuli jatkaa treenaamista, eikä vähintään sen takia, miksi tämä on myös hieno laji, että kun tietää olleensa joskus huomattavasti paremmassa kunnossa ja tulee tällainen maahan palautus, niin motivoihan se nyt piru vie.
Suomen suvessa olisi monta kisaa vielä tälle kesälle, jos kerkeisi uutta pyörää hommailemaan niin tiedä vaikka johonkin osallistuisi. Onnea ainakin kaikille muille kesän tavoitteisiin!
Subscribe to:
Posts (Atom)