Oikein mukava kyläkisa oli tänään kauniissa Tuddal:issa noin 2½ tunnin ajomatkan päässä Oslosta. Tämä oli kauden viimeinen kisa kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, ja suoritukseen on oltava oikein tyytyväinen, joskin tuli paukutettua poskia vähän turhan kanssa ennusteiden kanssa :) mutta ei tässä lopulta niistä aikatavoitteista jääty kun juoksussa, ja se selittyy osittain aika rankalla juoksureitillä, jota en etukäteen tiennyt. Käydään nyt kuitenkin pala palalta koko kapina läpi.
Koko homma tapahtui pienen Bjårvatnet-järven ympärillä, vaihtoalue ja maali olivat samalla paikalla, ja heti rannalla eli mahdollisti nopeat vaihdot. Uinti oli hieman tavanomaisista poikkeava, pisteestä pisteeseen eikä kierros. Starttiin käveltiin vajaa kilsa järven yhden jontkan taakse, josta startti. Oheisesta huikeasta graafisen työn taidonnäytteestä näkyy miten uinti meni, ensin uitiin suoraan n. 4-500 metriä kiertämään poiju n. 50 asteen kulmassa vasempaan ja siitä suoraan kohti vaihtoaluetta. Erikoisuutena piti vielä parit poijuparit uida välista, jos ei oli tiedossa aikasakkoa. Tämä oli turvallisuussyistä, koska järvi oli paikoin hyvin matala ja jos ui noiden poijujen ulkopuolelle oli riskinä joutua karikkoon tms. Vesi oli kirkasta ja osan matkaa näki tosiaan pohjaa hyvin! Ja vähän levän kauttakin mentiin jossain.
Jo pikku alkuverrassa tuntui että tänään uinti tulee menemään ok. Haugesundin jälkeen olen käynyt pari kertaa satkuja ja vinstoja vetämässä, jos lyhyessä ajassa saisi vähän vauhtituntumaa parannettua. Haugesundissahan uinti oli katastrofi ja Östfoldin perusmatkalla vasta olikin, kauden ekassa kisassa uinti oli hurjan tukkoista. Paras perusmatkan uintini oli ennen tätä päivää edelleen Kiskon vuoden 2011 30:10 muistaakseni, tänään meni 28:57 mikä on aika tismalleen mitä olin ennakoinut. Ihan kaikkea en antanut mutta en toki halunnutkaan repiä, tuskin siitä olisi edes minuuttia hyötynyt. Tuo uinti oli tosi kiva, ja startista lähdin vasemmalta ja paukusta ekan 50-100 metriä rivakkaan tahtiin, jotta sai ylimääräiset kiipijät pois ja omaa rauhaa. Suunnistaminenkin meni nyt paremmin kun ehkä koskaan, jonkin verran hyödynsin edessä uivia, jalat oli helppo nähdä kirkkaassa vedessä mutta ei nyt ihan oikeaksi peesaamiseksi vielä ehkä uskalla kutsua. Tulipa kokeiltua kuitenkin!
Tähän väliin on todettava, että Norjalaiset eivät pääosin ole mitään hävejä uimareita. Meinaan kun minun surkealla tekniikalla uinnin sijoitukseni oli sama kuin loppusijoitus, niin se on uutta. Mutta noin muutenkin kun on paikallista sceneä seurannut niin ihan korkeillakin sijoituksilla olevilla näkyy usein kisassa kuin kisassa hitaita uintiaikoja. Pyörällä nämä heikot uimarit ovat sitten usein pitelemättömiä, ja usein hyviä mutta jotkut myös keskinkertaisia juoksijoita. Tästäpä päätellen, ainakin tällä matkalla jossa pitää jo alkaa tosissaan miettiä mistä minuutteja lähtee napsimaan pois, kannattaa kyllä tuota uintia kehittää edelleen, niin on taas paremmissa asemissa. Pyörässä en tuolla matkalla häviä enää kuin, no 7 minuuttia päivän voittajalle mutta jos uinnissa hävisin 9 minuuttia niin onhan se selvä mistä pitäisi olla helpompi ottaa enempi aikaa pois.
T1 menikin sitten niin sutjakasti että olin pyörän päällä kun ajatukset oli vielä jossain ihan muualla :D no, jalat oli kiinni polkimissa ja kypärä päässä niin ei kai siinä mitään muuta kun hanaa :) T1 aika 1:07 eli kun olin laskenut että täydellisellä uinnilla menisi 28min ja T1:een budjetoinut 2min, niin nyt oltiin samassa yhteisajassa. Pyörä oli mainittu nopeaksi ja olihan se kohtuunopea, kumpuilevuutta kyllä oli mutta ei pahoja happomäkiä. Mutta en nyt ihan allekirjoita pre-racessa hehkutettua nopeutta. Vauhtia kuitenkin piisasi ja muutaman kilsan jälkeen katsoin keskariksi n. 38km/h, eikä menty edes kovin happopitoisesti, selkeä yritys päällä kuitenkin. Reitti ajettiin kaksi kertaa, ja laitimmaiselta kääntöpaikalta takaisin oli vähän enempi nousua joten keskari laski mutta eka kierros n. 31min, tuntuipa hätäiseltä hommalta! Vastaankaan ei ihan kauheasti jengiä tullut joten tiesin että ihan jees asemissahan tässä ollaan, ja muutamista seuralaisista bongasin vain yhden olevan minua edellä. Tokalle kiekalle lähdettäessä oli pikkuskabaksi aika huikea mökä ja kannustus kääntöpaikalla! Siitä vähän buustia ja näyttävä kiihdytys horisonttiin saattoi olla vähän liikaa, hetken aikaa tuntui jo melko raikkaalta. Ohi ei kuitenkaan tullut vielä ketään, käännöksen jälkeen huomasin että perässä tulee vajaan kymmenen äijän letka. Tosi siististi täälläkin mentiin peesaamista en voi sanoa nähneeni. Viimeisen käänöpaikan jälkeen jo sitten hiukan ahdisti ja ihan viimeisillä kilsoilla tuli 3 tai 4 ukkoa ohi, eivät kuitenkaan vaihtoon mennessä montaa sekuntia karkuun päässeet. Pyörän aika 1:03:40, reitin pituus ilmoituksen mukaan 39km. Mukava aika silti, ja vielä oltiin ennakoidussa tavoitevauhdissa.
T2 oli hätäinen sekin, vaikken mitenkään hosunut vaan vedin happea rauhassa ja sukat jalkaan, 58 sekuntia. Mutta koko vaihtoaluekin oli tosi kompakti. Voittajan T2 oli 20 sek...
Sitten juoksuun, ja olikin jo tosi lämpimäksi mennyt päivä. Missasin heti uloslähdössä juomapisteen mutta arvioin ilman sitä pärjääväni. Kylmä vesi niskaan/päähän kyllä olisi ollut paikallaan.. energiaa meni perusmatkan kisaksi yllättävän paljon muuten, pyörällä 2 geeliä ja pullollinen urheilujuomaa, juoksussa 1 geeli ja 2.-4.:llä juomapisteellä muki urheilujuomaa. Juoksu taas oli mainostettu raskaaksi, ja sitä tosiaan oli. Sorapätkää lähdettiin järveä kiertämään, ja muuttui ihan kinttupoluksi. Tuntui alusta heti aika pahalta enkä meinannut rytmiin päästä. Vähän liikaa puristusta oli mennyt pyörään, mutta halusin pitää toivon liekkiä yllä josko lähelle 2:20 pääsisi, jos vaikka juoksujalat yllättäisi tänään, se kuitenkin vaati että pyörällä ei anna tasoitusta.
Kilsan jälkeen tuli jo eka aika v-mäinen metsäylämäki, ja kone piiputti todenteolla. Liian lujaa olin lähtenyt liikkeelle, ja nyt oli mahdoton saada sykkeitä alas vaikka hiljensi ja yritti rentoutua. Sitten ylämäkien vastapainoksi tuli tosi jyrkkä kivinen alamäki, ja siellä sitten löi takareidet aika mojovaan kramppiin, varsinkin oikean. Jatkoin juoksua mutta tiedättehän miten siinä käy. Kramppi pakotti pysähtymään ja vähän venyttelyä niin pystyi jatkamaan. Aika soseena oli reidet jo muutenkin, ja koko juoksu oli aika kamalaa taistelua omaa mieltä vastaan, kun teki mieli kävellä koko ajan. No ei voinut kun ottaa köpöttelynä lopun matkaa, ei se vauhti niin hirveästi enää voinut laskea ja ennätyksen tekoon oli kuitenkin vielä hyvin varaa ja myös 2:30 alitukseen. Juoksukin tehtiin kahtena kierroksena ja takapätkä tultiin sentään metsästä ulos ja mentiin maantien reunaa, ja jokunen loiva alamäkikin tuli missä sai vähän kurottua aika takaisin. Toka kierroksella olikin sitten jännä homma kun takaa tuli taas yksi jannu ohi, vaan ei pitkälle päässyt koska aloin juuri itse saamaan pientä tatsia päälle. Sitten sen tyttökaveri oli metsässä ojentamassa juomaa ja hölkkäsi kanssaan pätkän matkaa josta kaveri sai buustia. Hyytyi kuitenkin taas ja painelin ohi. Sitten ehkä 2,5km ennen maalia kuulin lähestyvää töpöttelyä takaa ja joku jäi peesiin, ajattelin että enää ei tulee yksikään perhana ohi. No sama kaveri ja nyt hänen tyttökaveri oli ehtinyt jo toiselle puolen järveä ja lähti taas kirittämään, ja nyt kaveri lähti kun talkkari katolta tekemään omaa loppukiriä ja sinne meni. Vielä maalisuoralle kaartaessani oli 2 tulossa takaa, kiristin minkä pystyin mutta toinen juoksi kauhella vauhdilla ohi. Viimeinenkin oli tulossa tajusin kun jengi hurraa meidän loppukiriä ja sentään sen 30-40 metriä sain puristettua itsestäni mutta täpärälle meni, sekunnin pähän jäi kaveri! Tuollaisesta lopetuskesta tulee hyvä mieli jossei muuta ja maalissa käteltiin että oiva kiri :) Juoksu oli ylimittainen kai 6-700 metriä, kuitenkin osuusaika 53:26 jätti paljon jossittelun sijaa. Mutta riskillä mentiin tänään, ja nyt tietää miten tuo kisa kannattaa tehdä ensi vuonna! Kokonaisuutena kuitenkin tyytyväinen hienon uinnin ja pyörän ansiosta ja uudesta enkasta, joten kokonaisarvosana itselle sellainen 8+.
Loppuaika 2:28:05, ja tavoitehan oli parantaa edellistä 2:34 aikaa Östfoldista (vaikka aika erilaiset reitit) mistä olin kyllä melko varma että onnistuu, ja alittaa 2:30 ja sehän onnistui sekin joten ensi vuodelle on kiva lähteä yrittämään taas enkkoja, nyt on pohjatkin jo jonkunlaiset :) eiköhän meikäläisen maksimaaliset potentiaalit tuolla matkalla ole jossain 2:15 paikkeilla, sitä kohti on hyvä lähteä. Kauhean kiva matka tuo perusmatka on, kovin erilainen ja intensiivisyytensä vuoksi anteeksiantamaton. Tulokset vielä tässä linkissä: http://www.tuddaltri.no/resultater2013/
Nyt vedetään happea tri-hommista ensi vuoteen, loppukesään ja syksyyn kuulunee enemmän juoksua, maratonenkkaa haluttaisi vielä yrittää, mutta lisää niistä myöhemmin!
No comments:
Post a Comment