Oikein mukava kyläkisa oli tänään kauniissa Tuddal:issa noin 2½ tunnin ajomatkan päässä Oslosta. Tämä oli kauden viimeinen kisa kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, ja suoritukseen on oltava oikein tyytyväinen, joskin tuli paukutettua poskia vähän turhan kanssa ennusteiden kanssa :) mutta ei tässä lopulta niistä aikatavoitteista jääty kun juoksussa, ja se selittyy osittain aika rankalla juoksureitillä, jota en etukäteen tiennyt. Käydään nyt kuitenkin pala palalta koko kapina läpi.
Koko homma tapahtui pienen Bjårvatnet-järven ympärillä, vaihtoalue ja maali olivat samalla paikalla, ja heti rannalla eli mahdollisti nopeat vaihdot. Uinti oli hieman tavanomaisista poikkeava, pisteestä pisteeseen eikä kierros. Starttiin käveltiin vajaa kilsa järven yhden jontkan taakse, josta startti. Oheisesta huikeasta graafisen työn taidonnäytteestä näkyy miten uinti meni, ensin uitiin suoraan n. 4-500 metriä kiertämään poiju n. 50 asteen kulmassa vasempaan ja siitä suoraan kohti vaihtoaluetta. Erikoisuutena piti vielä parit poijuparit uida välista, jos ei oli tiedossa aikasakkoa. Tämä oli turvallisuussyistä, koska järvi oli paikoin hyvin matala ja jos ui noiden poijujen ulkopuolelle oli riskinä joutua karikkoon tms. Vesi oli kirkasta ja osan matkaa näki tosiaan pohjaa hyvin! Ja vähän levän kauttakin mentiin jossain.
Jo pikku alkuverrassa tuntui että tänään uinti tulee menemään ok. Haugesundin jälkeen olen käynyt pari kertaa satkuja ja vinstoja vetämässä, jos lyhyessä ajassa saisi vähän vauhtituntumaa parannettua. Haugesundissahan uinti oli katastrofi ja Östfoldin perusmatkalla vasta olikin, kauden ekassa kisassa uinti oli hurjan tukkoista. Paras perusmatkan uintini oli ennen tätä päivää edelleen Kiskon vuoden 2011 30:10 muistaakseni, tänään meni 28:57 mikä on aika tismalleen mitä olin ennakoinut. Ihan kaikkea en antanut mutta en toki halunnutkaan repiä, tuskin siitä olisi edes minuuttia hyötynyt. Tuo uinti oli tosi kiva, ja startista lähdin vasemmalta ja paukusta ekan 50-100 metriä rivakkaan tahtiin, jotta sai ylimääräiset kiipijät pois ja omaa rauhaa. Suunnistaminenkin meni nyt paremmin kun ehkä koskaan, jonkin verran hyödynsin edessä uivia, jalat oli helppo nähdä kirkkaassa vedessä mutta ei nyt ihan oikeaksi peesaamiseksi vielä ehkä uskalla kutsua. Tulipa kokeiltua kuitenkin!
Tähän väliin on todettava, että Norjalaiset eivät pääosin ole mitään hävejä uimareita. Meinaan kun minun surkealla tekniikalla uinnin sijoitukseni oli sama kuin loppusijoitus, niin se on uutta. Mutta noin muutenkin kun on paikallista sceneä seurannut niin ihan korkeillakin sijoituksilla olevilla näkyy usein kisassa kuin kisassa hitaita uintiaikoja. Pyörällä nämä heikot uimarit ovat sitten usein pitelemättömiä, ja usein hyviä mutta jotkut myös keskinkertaisia juoksijoita. Tästäpä päätellen, ainakin tällä matkalla jossa pitää jo alkaa tosissaan miettiä mistä minuutteja lähtee napsimaan pois, kannattaa kyllä tuota uintia kehittää edelleen, niin on taas paremmissa asemissa. Pyörässä en tuolla matkalla häviä enää kuin, no 7 minuuttia päivän voittajalle mutta jos uinnissa hävisin 9 minuuttia niin onhan se selvä mistä pitäisi olla helpompi ottaa enempi aikaa pois.
T1 menikin sitten niin sutjakasti että olin pyörän päällä kun ajatukset oli vielä jossain ihan muualla :D no, jalat oli kiinni polkimissa ja kypärä päässä niin ei kai siinä mitään muuta kun hanaa :) T1 aika 1:07 eli kun olin laskenut että täydellisellä uinnilla menisi 28min ja T1:een budjetoinut 2min, niin nyt oltiin samassa yhteisajassa. Pyörä oli mainittu nopeaksi ja olihan se kohtuunopea, kumpuilevuutta kyllä oli mutta ei pahoja happomäkiä. Mutta en nyt ihan allekirjoita pre-racessa hehkutettua nopeutta. Vauhtia kuitenkin piisasi ja muutaman kilsan jälkeen katsoin keskariksi n. 38km/h, eikä menty edes kovin happopitoisesti, selkeä yritys päällä kuitenkin. Reitti ajettiin kaksi kertaa, ja laitimmaiselta kääntöpaikalta takaisin oli vähän enempi nousua joten keskari laski mutta eka kierros n. 31min, tuntuipa hätäiseltä hommalta! Vastaankaan ei ihan kauheasti jengiä tullut joten tiesin että ihan jees asemissahan tässä ollaan, ja muutamista seuralaisista bongasin vain yhden olevan minua edellä. Tokalle kiekalle lähdettäessä oli pikkuskabaksi aika huikea mökä ja kannustus kääntöpaikalla! Siitä vähän buustia ja näyttävä kiihdytys horisonttiin saattoi olla vähän liikaa, hetken aikaa tuntui jo melko raikkaalta. Ohi ei kuitenkaan tullut vielä ketään, käännöksen jälkeen huomasin että perässä tulee vajaan kymmenen äijän letka. Tosi siististi täälläkin mentiin peesaamista en voi sanoa nähneeni. Viimeisen käänöpaikan jälkeen jo sitten hiukan ahdisti ja ihan viimeisillä kilsoilla tuli 3 tai 4 ukkoa ohi, eivät kuitenkaan vaihtoon mennessä montaa sekuntia karkuun päässeet. Pyörän aika 1:03:40, reitin pituus ilmoituksen mukaan 39km. Mukava aika silti, ja vielä oltiin ennakoidussa tavoitevauhdissa.
T2 oli hätäinen sekin, vaikken mitenkään hosunut vaan vedin happea rauhassa ja sukat jalkaan, 58 sekuntia. Mutta koko vaihtoaluekin oli tosi kompakti. Voittajan T2 oli 20 sek...
Sitten juoksuun, ja olikin jo tosi lämpimäksi mennyt päivä. Missasin heti uloslähdössä juomapisteen mutta arvioin ilman sitä pärjääväni. Kylmä vesi niskaan/päähän kyllä olisi ollut paikallaan.. energiaa meni perusmatkan kisaksi yllättävän paljon muuten, pyörällä 2 geeliä ja pullollinen urheilujuomaa, juoksussa 1 geeli ja 2.-4.:llä juomapisteellä muki urheilujuomaa. Juoksu taas oli mainostettu raskaaksi, ja sitä tosiaan oli. Sorapätkää lähdettiin järveä kiertämään, ja muuttui ihan kinttupoluksi. Tuntui alusta heti aika pahalta enkä meinannut rytmiin päästä. Vähän liikaa puristusta oli mennyt pyörään, mutta halusin pitää toivon liekkiä yllä josko lähelle 2:20 pääsisi, jos vaikka juoksujalat yllättäisi tänään, se kuitenkin vaati että pyörällä ei anna tasoitusta.
Kilsan jälkeen tuli jo eka aika v-mäinen metsäylämäki, ja kone piiputti todenteolla. Liian lujaa olin lähtenyt liikkeelle, ja nyt oli mahdoton saada sykkeitä alas vaikka hiljensi ja yritti rentoutua. Sitten ylämäkien vastapainoksi tuli tosi jyrkkä kivinen alamäki, ja siellä sitten löi takareidet aika mojovaan kramppiin, varsinkin oikean. Jatkoin juoksua mutta tiedättehän miten siinä käy. Kramppi pakotti pysähtymään ja vähän venyttelyä niin pystyi jatkamaan. Aika soseena oli reidet jo muutenkin, ja koko juoksu oli aika kamalaa taistelua omaa mieltä vastaan, kun teki mieli kävellä koko ajan. No ei voinut kun ottaa köpöttelynä lopun matkaa, ei se vauhti niin hirveästi enää voinut laskea ja ennätyksen tekoon oli kuitenkin vielä hyvin varaa ja myös 2:30 alitukseen. Juoksukin tehtiin kahtena kierroksena ja takapätkä tultiin sentään metsästä ulos ja mentiin maantien reunaa, ja jokunen loiva alamäkikin tuli missä sai vähän kurottua aika takaisin. Toka kierroksella olikin sitten jännä homma kun takaa tuli taas yksi jannu ohi, vaan ei pitkälle päässyt koska aloin juuri itse saamaan pientä tatsia päälle. Sitten sen tyttökaveri oli metsässä ojentamassa juomaa ja hölkkäsi kanssaan pätkän matkaa josta kaveri sai buustia. Hyytyi kuitenkin taas ja painelin ohi. Sitten ehkä 2,5km ennen maalia kuulin lähestyvää töpöttelyä takaa ja joku jäi peesiin, ajattelin että enää ei tulee yksikään perhana ohi. No sama kaveri ja nyt hänen tyttökaveri oli ehtinyt jo toiselle puolen järveä ja lähti taas kirittämään, ja nyt kaveri lähti kun talkkari katolta tekemään omaa loppukiriä ja sinne meni. Vielä maalisuoralle kaartaessani oli 2 tulossa takaa, kiristin minkä pystyin mutta toinen juoksi kauhella vauhdilla ohi. Viimeinenkin oli tulossa tajusin kun jengi hurraa meidän loppukiriä ja sentään sen 30-40 metriä sain puristettua itsestäni mutta täpärälle meni, sekunnin pähän jäi kaveri! Tuollaisesta lopetuskesta tulee hyvä mieli jossei muuta ja maalissa käteltiin että oiva kiri :) Juoksu oli ylimittainen kai 6-700 metriä, kuitenkin osuusaika 53:26 jätti paljon jossittelun sijaa. Mutta riskillä mentiin tänään, ja nyt tietää miten tuo kisa kannattaa tehdä ensi vuonna! Kokonaisuutena kuitenkin tyytyväinen hienon uinnin ja pyörän ansiosta ja uudesta enkasta, joten kokonaisarvosana itselle sellainen 8+.
Loppuaika 2:28:05, ja tavoitehan oli parantaa edellistä 2:34 aikaa Östfoldista (vaikka aika erilaiset reitit) mistä olin kyllä melko varma että onnistuu, ja alittaa 2:30 ja sehän onnistui sekin joten ensi vuodelle on kiva lähteä yrittämään taas enkkoja, nyt on pohjatkin jo jonkunlaiset :) eiköhän meikäläisen maksimaaliset potentiaalit tuolla matkalla ole jossain 2:15 paikkeilla, sitä kohti on hyvä lähteä. Kauhean kiva matka tuo perusmatka on, kovin erilainen ja intensiivisyytensä vuoksi anteeksiantamaton. Tulokset vielä tässä linkissä: http://www.tuddaltri.no/resultater2013/
Nyt vedetään happea tri-hommista ensi vuoteen, loppukesään ja syksyyn kuulunee enemmän juoksua, maratonenkkaa haluttaisi vielä yrittää, mutta lisää niistä myöhemmin!
Translate
Saturday, 27 July 2013
Monday, 22 July 2013
Kohti tri-kauden päätöstä
Lauantaina revitellään viimeisen kerran tri-puolella tällä kaudella, Tuddal triathlonin perusmatkalla. Mukavat muutamat skabat löydettiin tälle kesälle lopulta, ja varsinkin Haugesundin puolimatkan enkan jälkeen on kiva mennä tuonne fiilistellen vetämään kausi nippuun. Östfold triathlonissahan tuli perusmatkan enkka viikko ennen Haugesundia, joten mukavaa ilotulitusta on ollut vaikka aiemmat enkat eivät tietysti kummoisia rikottaviksi olleet, mutta kuitenkin, fiilis on tärkein kuten hyvin tiedetään!
Tuolla Östfoldissa kuitenkin kone yski vielä jonkin verran varsinkin uinnissa ja juoksussa, ja pyöräreitti oli aika raskaan kumpuileva, joten siellä syntynyt 2:34 ja osia aika on kyllä tarkoitus murskata tuusannuuskaksi Tuddal:issa. Käsittääkseni pyöräreitti on myös tasaisempi eli nopeampi, ja uinnista nipistän vaikka väkisin 2-3 minuuttia Östfoldin surkeaan näytelmään verraten.
Täten tavoite on rohkeasti 2:20 tienoilla, ja siihen saa kyllä painaa tukka putkella niin että korvat sauhuaa. Ihan lonkalta kun tricalc3.com:in laskuriin heitin arvio/tavoitevauhteja niin sehän menisi hienosti alle 2:20, täydellisessä kisassa... no, taitaa nuo olla aikalailla turhan rajut haut minulle mutta jos jokaisessa osa-alueessa edes lähelle pääsisi niin hyvä! Vaihtoalueesta ei ole tarkempaa tietoa, mutta jos ne on tehtävissä nopeasti, niin lonkalta lähtee seuraavanlainen aikataulu:
Tuolla Östfoldissa kuitenkin kone yski vielä jonkin verran varsinkin uinnissa ja juoksussa, ja pyöräreitti oli aika raskaan kumpuileva, joten siellä syntynyt 2:34 ja osia aika on kyllä tarkoitus murskata tuusannuuskaksi Tuddal:issa. Käsittääkseni pyöräreitti on myös tasaisempi eli nopeampi, ja uinnista nipistän vaikka väkisin 2-3 minuuttia Östfoldin surkeaan näytelmään verraten.
Täten tavoite on rohkeasti 2:20 tienoilla, ja siihen saa kyllä painaa tukka putkella niin että korvat sauhuaa. Ihan lonkalta kun tricalc3.com:in laskuriin heitin arvio/tavoitevauhteja niin sehän menisi hienosti alle 2:20, täydellisessä kisassa... no, taitaa nuo olla aikalailla turhan rajut haut minulle mutta jos jokaisessa osa-alueessa edes lähelle pääsisi niin hyvä! Vaihtoalueesta ei ole tarkempaa tietoa, mutta jos ne on tehtävissä nopeasti, niin lonkalta lähtee seuraavanlainen aikataulu:
Monday, 8 July 2013
Kisaraportti: Ironman Haugesund 70.3
Olipa huikea aloitus kesälomalle. Ihan ekaksi: ajakaa kerran elämässä E134 Norjassa idästä länsirannikolle tai toisinpäin. Aivan huikea reitti joka vei yli tuntureiden, lumihuippuista vuoristoa, upeita laaksoja ja pohjolaista karuutta kauneimmillaan. Kerrassaan henkeäsalpaava reitti.
Sitten asiaan. Eilen taisi olla ensimmäinen lähestulkoon täydellinen kilpailuni, kaikki meni tismalleen suunnitelmien ja laskelmien mukaan. Entistä paremmin tuli selväksi miten iso merkitys huolellisella valmistautumisella on. Mietin viimeiseen yksityiskohtaan koko kilpailustrategian, laskin minuutilleen miten paljon mihinkin on aikaa, vaihdot mukaanlukien, jotta tiesin mitä vaaditaan että pääsen tavoitteeseen eli alle viiden tunnin.
Edeltävänä päivänä oli pyörän ja vaihtokamojen check in, samalla pääsin silmäilemään lammen jossa uisimme, ja vaihtoreitin ja pituuden. Vedestä T1:een ei ollut pitkä matka, kokonaisuudessa komisensataa metriä bike out:iin. T2 tultiin samaan paikkaan ja toiseen suuntaan vaihtoalueen läpi juoksuun. Loistavaa, saisin vaihdot tehtyä kohtuunopeasti.
Kisa-aamuna tihkusadetta aina starttiin asti, loppui kuitenkin uinnin aikana. Nyt on lasiasiatkin kunnossa, uusista Arenan rilleistä ei läpi tule mitään. Uinti oli kuitenkin haasteellinen. Pienehkö lampi oli ahdas, kun reitti kiersi syheröä oli painitilannetta lähes läpi koko uinnin. Lisäksi sain pari kertaa lievän hyperventilaatioepisodin aikaiseksi kun oli limaa kurkussa, ja pieni aallokko iski järveä kurkkuun. Ei hyvä alku. Jotenkin vaan yritin päästä rytmiin ja pitää huolta oikeasta suunnasta. Koitin rentoutua ja taka- ja loppusuoralla onnistuinkin vähän ja ehkä voitin jotain aikaa takaisin. Tiesin kuitenkin että uinti oli katastrofi ja saisin pistellä tosissaan pyörällä ja juosten.. Uinti 37:21, tosi surkeaa mutta luulin että olisi voinut olla jopa lähellä neljääkymmentä.. ei ollut kuitenkaan hajuakaan ajasta kun nousin vedestä kun kello oli stopannut taas jossain törmäystilanteessa varmaan. Juoksin vaihtoon, pussi löytyi heti ja nyt lähti pukukin päältä liukkaasti.
Pyörän päälle kun pääsin katsoin mitä kello on ja siitä osasin about päätellä uintiajan. Sitten vaan kalkuloimaan miten lujaa tarvitsisi ajaa että juoksuun jää tarpeeksi aikaa... olin asettanut pyörässä olevan gps:n 34km/h keskariin, ja se oli laskettu sen mukaan, että uintiin menee max 36 min, nyt tiesin että on jos mahdollista tehtävä pari minuuttia pankkiin ennen juoksua, muuten tulee ehkä liian hoppu.
Pyöräreitti oli todella kaunis. Mentiin kaupungista maaseudulle ja kumpuilevia maanteitä mentiin. Reitti oli tosi kiva, kohtuunopeakin. Ylämäkiä oli toki, mutta olivat pääosin lyhyitä tai loivia. Alussa oli ruuhkaa huolella, sain ohitella kymmenittäin muita. Parikymppiä mentyäni olin karistellut nopeammat uimarit mutta hitaammat pyöräilijät ja oli väljempää ajaa. Varsinkin alussa oli niin paljon porukkaa että ohitustilanteet oli väkisinkin häilyviä, mutta tuomariprätkät suhasivat ohi niin tiuhaan että porukka kyllä piteli välejä aika hyvin. Useasti vaan oli taas kahden rinnakkain ajelua, joutui ajamaan molempien ohi tai huutamaan takaa että nyt ohi tai oikealle siitä!
Pyöräjalat olivat helkkarin hyvät tänään. Vauhti oli hyvää ja painelinkin alun puolen matkasta jossain 36 km/h keskarilla, ja kaulaa alkuperäiseen pyörätavoitevauhtiin oli parhaimmillaan yli 4 minuuttia. Sen pitäisi kattaa hyvin uinnista jäänyt vaje. Lopussa kuitenkin tuli vähän kaupunkimutkittelua ja yksi pitkä raastava mäki, joten vauhti vähän putosi, enkä voinut runtata jalkoja altani ennen juoksua, oli vaan pidettävä maltti. Kaula kutistuikin alle 3 minuuttiin vaihtoon tullessa, pyörän aika kuitenkin minulle loistava 2:34:52.
Pyörän päältä hypätessäni jalat tuntuivat edelleen hienoilta. Suoraan pyörän päältä juoksujalkaa pussia hakemaan ja aika hätäinenhän tuo vaihto oli, 2:09 meni koko hommaan kun oltiin jo juoksuosuudella. Lähdin maltilla hölkkäämään, alussa tuo vaan on myrkkyä, liian vähän vaihtoharjoittelua takana. Porukkaa tuli muutamia ohi mutta tiesin että ne on hätähousuja suurin osa. Yksikin ukko meni ohi niin että viuhui ja jo puolen kilsan jälkeen pyyhkäisin sen ohi. Katsoin kellosta vaihdosta lähdettäessä että aikaa olisi noin 1:42-1:43 käyttää juoksuun. Jos saisi rennon rytmin päälle niin sitten vaan menoksi. Ekata pari kilsaa haettiin rytmiä ja tuntui kohtuu pahalta. Jos vain vatsapistot pysyisi poissa, ihan nurkan takana ne oli taas.. Ekat pari kilsaa meni kuitenkin 4½ min tasoa, hyvältä näytti ja laskin että nyt kun vaan saa vitosen kilsoja pidettyä niin homma kammataan kotiin. Siinä se matka taittui sitten vaihtelevissa fiiliksissä mutta paremmin meni mitä pitemmälle päästiin. Sitten lopussa n. 3km ennen maalia taisi tuntua liiankin hyvältä kun olin kiristänyt vähän vauhtia hyvänolon tunteessa, ja sitten iski vatsakramppi nopeasti, ihan puun takaa se taas tuli. Kipu yltyi, melko kovaksikin, ja jäljellä oleva matka tuntuikin yhtäkkiä tosi pitkältä. Seuraava kilsa meni vielä jotenkin aikataulussa mutta vähän joutui antamaan periksi ja nyt oli tosi taistelu menossa. Eihän tämän taas liian helppoa pitänyt olla... Siinä sitten välistä tuskanparahduksia päästellen painoin kelloa vilkuillen... ei h..vetti! Ei tänne asti ajettu 8 tuntia epäonnistumaan tavoitteessa, kaikki peliin sattui sitten kuinka vaan! Vielä viimeinen mukulakivinen ylämäki kaupungissa, puiston kierto ja loppu 500m olisi samoja mukuloita alamäkeen ja loppusuoralle. Urku auki katua alas loppusuoralle, siellä vaimo ja Tarmo-koiramme vilkuttivat aidalla, ja monituhatpäinen yleisö hurrasi meille. Näin maalikellon ja näin 4:59 ja vähän päälle. Villit tuuletukset, tein sen!!! 4:59:34, kellontarkkaa työtä ;) Juoksuun meni 1:42:31 mikä uupuu puolimaraenkastani vain 7 minuuttia.
Ainoastaan uintiosuudella ei tullut ennätystä, kaikki muut osuudet murskattiin. Jospa ensi vuodelle saa treenattua vähän paremmin, on joka osuudelta otettavissa vielä 5 minuuttia pois. Tänä vuonna tähän asti kuitenkin melko vaatimattomat noin 150 tuntia treeniä takana.
Loppuhuipennuksena sain vielä kunnian nähdä läheltä legendan, Dave Scott:in. 59-v mies oli kilpailussa omassa ikäsarjassaan 55-59, jossa oli toinen ajalla 4:43 (!). Vaihdettiin jopa lause, kun hän jonotti maalialuella ruokaa meidän kuolevaisten kanssa ja etsi ruokailutilaa, ehdotin minun ja parin kaverin seuraan liittymistä mutta herra kiitti kohteliaasti ja kertoi ruokailevansa omissa tiloissa :) Vakuuttavissa verisuonissa oli muuten kaverin pohkeet...
Tähän päättyi kolmen peräkkäisen viikonlopun sporttikilpailuputki, nyt nautitaan kesälomasta pari seuraavaa viikkoa, ja kenties suunnitellaan seuraavia kolttosia!
Sitten asiaan. Eilen taisi olla ensimmäinen lähestulkoon täydellinen kilpailuni, kaikki meni tismalleen suunnitelmien ja laskelmien mukaan. Entistä paremmin tuli selväksi miten iso merkitys huolellisella valmistautumisella on. Mietin viimeiseen yksityiskohtaan koko kilpailustrategian, laskin minuutilleen miten paljon mihinkin on aikaa, vaihdot mukaanlukien, jotta tiesin mitä vaaditaan että pääsen tavoitteeseen eli alle viiden tunnin.
Edeltävänä päivänä oli pyörän ja vaihtokamojen check in, samalla pääsin silmäilemään lammen jossa uisimme, ja vaihtoreitin ja pituuden. Vedestä T1:een ei ollut pitkä matka, kokonaisuudessa komisensataa metriä bike out:iin. T2 tultiin samaan paikkaan ja toiseen suuntaan vaihtoalueen läpi juoksuun. Loistavaa, saisin vaihdot tehtyä kohtuunopeasti.
Kisa-aamuna tihkusadetta aina starttiin asti, loppui kuitenkin uinnin aikana. Nyt on lasiasiatkin kunnossa, uusista Arenan rilleistä ei läpi tule mitään. Uinti oli kuitenkin haasteellinen. Pienehkö lampi oli ahdas, kun reitti kiersi syheröä oli painitilannetta lähes läpi koko uinnin. Lisäksi sain pari kertaa lievän hyperventilaatioepisodin aikaiseksi kun oli limaa kurkussa, ja pieni aallokko iski järveä kurkkuun. Ei hyvä alku. Jotenkin vaan yritin päästä rytmiin ja pitää huolta oikeasta suunnasta. Koitin rentoutua ja taka- ja loppusuoralla onnistuinkin vähän ja ehkä voitin jotain aikaa takaisin. Tiesin kuitenkin että uinti oli katastrofi ja saisin pistellä tosissaan pyörällä ja juosten.. Uinti 37:21, tosi surkeaa mutta luulin että olisi voinut olla jopa lähellä neljääkymmentä.. ei ollut kuitenkaan hajuakaan ajasta kun nousin vedestä kun kello oli stopannut taas jossain törmäystilanteessa varmaan. Juoksin vaihtoon, pussi löytyi heti ja nyt lähti pukukin päältä liukkaasti.
Pyörän päälle kun pääsin katsoin mitä kello on ja siitä osasin about päätellä uintiajan. Sitten vaan kalkuloimaan miten lujaa tarvitsisi ajaa että juoksuun jää tarpeeksi aikaa... olin asettanut pyörässä olevan gps:n 34km/h keskariin, ja se oli laskettu sen mukaan, että uintiin menee max 36 min, nyt tiesin että on jos mahdollista tehtävä pari minuuttia pankkiin ennen juoksua, muuten tulee ehkä liian hoppu.
Pyöräreitti oli todella kaunis. Mentiin kaupungista maaseudulle ja kumpuilevia maanteitä mentiin. Reitti oli tosi kiva, kohtuunopeakin. Ylämäkiä oli toki, mutta olivat pääosin lyhyitä tai loivia. Alussa oli ruuhkaa huolella, sain ohitella kymmenittäin muita. Parikymppiä mentyäni olin karistellut nopeammat uimarit mutta hitaammat pyöräilijät ja oli väljempää ajaa. Varsinkin alussa oli niin paljon porukkaa että ohitustilanteet oli väkisinkin häilyviä, mutta tuomariprätkät suhasivat ohi niin tiuhaan että porukka kyllä piteli välejä aika hyvin. Useasti vaan oli taas kahden rinnakkain ajelua, joutui ajamaan molempien ohi tai huutamaan takaa että nyt ohi tai oikealle siitä!
Pyöräjalat olivat helkkarin hyvät tänään. Vauhti oli hyvää ja painelinkin alun puolen matkasta jossain 36 km/h keskarilla, ja kaulaa alkuperäiseen pyörätavoitevauhtiin oli parhaimmillaan yli 4 minuuttia. Sen pitäisi kattaa hyvin uinnista jäänyt vaje. Lopussa kuitenkin tuli vähän kaupunkimutkittelua ja yksi pitkä raastava mäki, joten vauhti vähän putosi, enkä voinut runtata jalkoja altani ennen juoksua, oli vaan pidettävä maltti. Kaula kutistuikin alle 3 minuuttiin vaihtoon tullessa, pyörän aika kuitenkin minulle loistava 2:34:52.
Pyörän päältä hypätessäni jalat tuntuivat edelleen hienoilta. Suoraan pyörän päältä juoksujalkaa pussia hakemaan ja aika hätäinenhän tuo vaihto oli, 2:09 meni koko hommaan kun oltiin jo juoksuosuudella. Lähdin maltilla hölkkäämään, alussa tuo vaan on myrkkyä, liian vähän vaihtoharjoittelua takana. Porukkaa tuli muutamia ohi mutta tiesin että ne on hätähousuja suurin osa. Yksikin ukko meni ohi niin että viuhui ja jo puolen kilsan jälkeen pyyhkäisin sen ohi. Katsoin kellosta vaihdosta lähdettäessä että aikaa olisi noin 1:42-1:43 käyttää juoksuun. Jos saisi rennon rytmin päälle niin sitten vaan menoksi. Ekata pari kilsaa haettiin rytmiä ja tuntui kohtuu pahalta. Jos vain vatsapistot pysyisi poissa, ihan nurkan takana ne oli taas.. Ekat pari kilsaa meni kuitenkin 4½ min tasoa, hyvältä näytti ja laskin että nyt kun vaan saa vitosen kilsoja pidettyä niin homma kammataan kotiin. Siinä se matka taittui sitten vaihtelevissa fiiliksissä mutta paremmin meni mitä pitemmälle päästiin. Sitten lopussa n. 3km ennen maalia taisi tuntua liiankin hyvältä kun olin kiristänyt vähän vauhtia hyvänolon tunteessa, ja sitten iski vatsakramppi nopeasti, ihan puun takaa se taas tuli. Kipu yltyi, melko kovaksikin, ja jäljellä oleva matka tuntuikin yhtäkkiä tosi pitkältä. Seuraava kilsa meni vielä jotenkin aikataulussa mutta vähän joutui antamaan periksi ja nyt oli tosi taistelu menossa. Eihän tämän taas liian helppoa pitänyt olla... Siinä sitten välistä tuskanparahduksia päästellen painoin kelloa vilkuillen... ei h..vetti! Ei tänne asti ajettu 8 tuntia epäonnistumaan tavoitteessa, kaikki peliin sattui sitten kuinka vaan! Vielä viimeinen mukulakivinen ylämäki kaupungissa, puiston kierto ja loppu 500m olisi samoja mukuloita alamäkeen ja loppusuoralle. Urku auki katua alas loppusuoralle, siellä vaimo ja Tarmo-koiramme vilkuttivat aidalla, ja monituhatpäinen yleisö hurrasi meille. Näin maalikellon ja näin 4:59 ja vähän päälle. Villit tuuletukset, tein sen!!! 4:59:34, kellontarkkaa työtä ;) Juoksuun meni 1:42:31 mikä uupuu puolimaraenkastani vain 7 minuuttia.
Ainoastaan uintiosuudella ei tullut ennätystä, kaikki muut osuudet murskattiin. Jospa ensi vuodelle saa treenattua vähän paremmin, on joka osuudelta otettavissa vielä 5 minuuttia pois. Tänä vuonna tähän asti kuitenkin melko vaatimattomat noin 150 tuntia treeniä takana.
Loppuhuipennuksena sain vielä kunnian nähdä läheltä legendan, Dave Scott:in. 59-v mies oli kilpailussa omassa ikäsarjassaan 55-59, jossa oli toinen ajalla 4:43 (!). Vaihdettiin jopa lause, kun hän jonotti maalialuella ruokaa meidän kuolevaisten kanssa ja etsi ruokailutilaa, ehdotin minun ja parin kaverin seuraan liittymistä mutta herra kiitti kohteliaasti ja kertoi ruokailevansa omissa tiloissa :) Vakuuttavissa verisuonissa oli muuten kaverin pohkeet...
Tähän päättyi kolmen peräkkäisen viikonlopun sporttikilpailuputki, nyt nautitaan kesälomasta pari seuraavaa viikkoa, ja kenties suunnitellaan seuraavia kolttosia!
Thursday, 4 July 2013
Jännitys tihenee - kauden päätavoite käsillä!
Pystynköhän siihen?
En ole ainakaan yhtä analyyttisesti ennen tätä pyöritellyt numeroita päässäni väliaikojen yms muodossa kuin viime päivät. Sunnuntaina tosiaan Ironman 70.3 Haugesund, josta tulikin tämän kauden päätapahtuma Challenge Roth:in sijaan, ja tuntuu edelleen että oli tosiaan oikea ratkaisu. Täydellä matkalla olisi iso tekeminen kestävyyden kanssa, mutta ei puolikkaalla, ja vauhtipuoli juuri ennätyksen metsästämistä ajatellen tuntuu olevan paranemaan päin.
Myös energiasaantiin tulen kiinnittämään kisassa enemmän huomiota, minkä takia tällä kertaa varmasti oikea ja riittävä määrä geelejä yms. sekä pyörään että juoksuun. g/kg/h hiilareita periaatteella karkeasti lähdetään, puolimatkalla saa jäädä hiukan sen allekin ettei tule pötsiongelmia. Niitä ei ole oikeastaan koskaan kisassa ollutkaan kuralle mennen mahan muodossa, mutta vatsakramppeja eri sorttisia useinkin, joka saattaa myös johtua väärästä energiannauttimisesta. Esim viime sunnuntain perusmatkan kisassa luulen että liika nesteen nauttiminen saattoi tehdä juoksulle piston. Olisi pitänyt olla geelejä tms enemmän kiinteää ettei olisi tarvinnut nestettä pumpata niin paljon, energian takiahan sitä join enkä niinkään janon.
Tavoitteena olisi siis ennätys ja alle 5h pääseminen (enkka nyt Joroisilta ensimmäiseltä puolimatkaltani ever 2011, 5:03:17). Olen käyttänyt tätä loistavaa työkalua aikojen pyörittelyyn, ja kyllä se näyttää ihan haarukassa olevan jos kaikki menee kutakuinkin nappiin. Varaa ei ole esim. ylipitkiin vaihtoaikoihin tai puhjenneen renkaan vaihtoon. Eikä myöskään käveleskelyyn juoksuosuudella joten tiedän jo nyt, että loppuun tarvitaan runtutsemppiä, vaikka miten pyöräosuudella koittaa rennosti ottaa niin 34 keskaria suurinpiirtein pitäisi pystyä sekin tulemaan.
Alta näkee karkeasti mihin pitäisi mennä osuudet. Aika lailla realistinen olen uinnin suhteen, tulisi sen mennä minuutin nopeamminkin tai jotain, mutta katsotaan. Uintireitillä on myös 5 käännöstä muistaakseni, saattaa jotain tehdä loppuajalle.
Pyörän olen aiemmin tällä keskarilla ajanut puolikkailla eikä tulisi olla ongelma nytkään, päinvastoin uskon että menisi kovempaakin mutta missään nimessä en lähde puskemaan juoksujalkoja pois altani. Kuitenkin 1:40 puolikkaallekin on tekeminen, joten pyörä ratkaisee tosi paljon. Reitti on kumpuileva joten ei ihan kevyt kai, mutta kohtuunopea silti. Juoksu taas käydään kaupungin kaduilla pitkälti joten sen tulisi olla nopea. Jos se on tasainen, tarvitsee vaan päästä nopeasti rytmiin ja seurata gps:stä vauhtia, ettei epähuomiossa lähdetä liian lujaa matkaan, joka aina tapahtuu herkemmin kuin että lähtee liian hiljaa.
No, näillä laskennoilla ja ilman ulkopuolisia yllätyksiä homman pitäisi onnistua. Mutta se on aina niin helppoa tässä rustailla, tuoreessa mielessä on vaikka viimekin sunnuntain tuskainen juoksu joka oli sekin vain kymppi... mutta kaikki laitetaan peliin, se on varma!
En ole ainakaan yhtä analyyttisesti ennen tätä pyöritellyt numeroita päässäni väliaikojen yms muodossa kuin viime päivät. Sunnuntaina tosiaan Ironman 70.3 Haugesund, josta tulikin tämän kauden päätapahtuma Challenge Roth:in sijaan, ja tuntuu edelleen että oli tosiaan oikea ratkaisu. Täydellä matkalla olisi iso tekeminen kestävyyden kanssa, mutta ei puolikkaalla, ja vauhtipuoli juuri ennätyksen metsästämistä ajatellen tuntuu olevan paranemaan päin.
Myös energiasaantiin tulen kiinnittämään kisassa enemmän huomiota, minkä takia tällä kertaa varmasti oikea ja riittävä määrä geelejä yms. sekä pyörään että juoksuun. g/kg/h hiilareita periaatteella karkeasti lähdetään, puolimatkalla saa jäädä hiukan sen allekin ettei tule pötsiongelmia. Niitä ei ole oikeastaan koskaan kisassa ollutkaan kuralle mennen mahan muodossa, mutta vatsakramppeja eri sorttisia useinkin, joka saattaa myös johtua väärästä energiannauttimisesta. Esim viime sunnuntain perusmatkan kisassa luulen että liika nesteen nauttiminen saattoi tehdä juoksulle piston. Olisi pitänyt olla geelejä tms enemmän kiinteää ettei olisi tarvinnut nestettä pumpata niin paljon, energian takiahan sitä join enkä niinkään janon.
Tavoitteena olisi siis ennätys ja alle 5h pääseminen (enkka nyt Joroisilta ensimmäiseltä puolimatkaltani ever 2011, 5:03:17). Olen käyttänyt tätä loistavaa työkalua aikojen pyörittelyyn, ja kyllä se näyttää ihan haarukassa olevan jos kaikki menee kutakuinkin nappiin. Varaa ei ole esim. ylipitkiin vaihtoaikoihin tai puhjenneen renkaan vaihtoon. Eikä myöskään käveleskelyyn juoksuosuudella joten tiedän jo nyt, että loppuun tarvitaan runtutsemppiä, vaikka miten pyöräosuudella koittaa rennosti ottaa niin 34 keskaria suurinpiirtein pitäisi pystyä sekin tulemaan.
Alta näkee karkeasti mihin pitäisi mennä osuudet. Aika lailla realistinen olen uinnin suhteen, tulisi sen mennä minuutin nopeamminkin tai jotain, mutta katsotaan. Uintireitillä on myös 5 käännöstä muistaakseni, saattaa jotain tehdä loppuajalle.
Pyörän olen aiemmin tällä keskarilla ajanut puolikkailla eikä tulisi olla ongelma nytkään, päinvastoin uskon että menisi kovempaakin mutta missään nimessä en lähde puskemaan juoksujalkoja pois altani. Kuitenkin 1:40 puolikkaallekin on tekeminen, joten pyörä ratkaisee tosi paljon. Reitti on kumpuileva joten ei ihan kevyt kai, mutta kohtuunopea silti. Juoksu taas käydään kaupungin kaduilla pitkälti joten sen tulisi olla nopea. Jos se on tasainen, tarvitsee vaan päästä nopeasti rytmiin ja seurata gps:stä vauhtia, ettei epähuomiossa lähdetä liian lujaa matkaan, joka aina tapahtuu herkemmin kuin että lähtee liian hiljaa.
No, näillä laskennoilla ja ilman ulkopuolisia yllätyksiä homman pitäisi onnistua. Mutta se on aina niin helppoa tässä rustailla, tuoreessa mielessä on vaikka viimekin sunnuntain tuskainen juoksu joka oli sekin vain kymppi... mutta kaikki laitetaan peliin, se on varma!
Monday, 1 July 2013
Kisaraportti: Østfold triathlon perusmatka 30/6/2013
Heti kärkeen tuloslinkki http://topptid.no/results/app/race/968
Eilen oli siis kauden eka tri-kisailu. Mukavan lähellä vajaan sadan kilsan päässä etelä-kaakkoon täältä Oslosta sijaitsee Sarpsborg-niminen pikkukaupunki, jonka liepeillä olevassa Tunevann-järvessä ja sen ympärillä käytiin tämä, vasta toista kertaa järjestetty pikkukisa.
Oli hyvä fiilis lähteä, jos kunto kovissa paikoissa edelleen vähän kysymysmerkki niin ainakin pyrin valmistautumaan hyvin, huoltamalla, säätämällä ja pakkaamalla varusteet jo hyvissä ajoin edellisenä päivänä. Erityisesti pyörän asentoa oli fiilattava, olin trainerin lisäksi ollut tempon päällä tasan kerran tänä vuonna, pari viikkoa sitten lokaali-rykäisyssä ja joku oli kyllä pahasti hakusessa ainakin silloin. No vika löytyi aika pian, satula oli senttitolkulla aivan liian matalalla, en tiedä mistä muistista olin säätänyt satulan vai oliko jäänyt vaimon säätöihin kun talvella hiukan kanssa rainerilla sotki... löysin aika optimaalikorkeuden ja kävin tempoilemassa yhtä suoranpätkää kuin varmistukseksi jotta kulukee :)
Olen tehnyt tätä ennen vain yhden perusmatkan kisan 2 vuotta sitten Kiskossa, joka oli muutenkin ekoja tri-tapahtumiani. Siellä meni 2:42 ja rapiat, muistaakseni pyörän ollessa pikkaisen ylipitkä. Oli niin tai näin sopiva tavoite tähän kisaan oli tehdä enkat ja kyllähän toki lähdin 2:30 rajan rikkominen mielessä matkaan.
Se kuitenkin osoittautui tänään ja tällä reitillä hitusen liian kovaksi, erinäisistä syistä.
Homma ei kovin hyvin alkanut ja voitte olla varmoja että ennen sunnuntain Ironman 70.3 Haugesundin kisaa käyn uimalasikaupassa.. nimittäin 50 metriäkään tuskin päästiin kun vanhat mutta ei (enää) niin luotettavat speedoni alkoivat päästää huolella vettä sisään molemmista rilleistä. Ei ollut ensimmäinen kerta näissä laseissa.. joten en siitä sen kummempaa ajatellut kun että kyllä tämä menee kun jotain vielä näkee ja kun suuntapoijut olivat isot ja keltaiset. Vettä sitten vaan tulikin niin että silmissä läikkyi eikä nähnyt yhtään mitään. Jotenka stop siihen paikkaan ja rilliä tiukemmalle... sain sen verran säädettyä että molempiin ei ainakaan niin paljoa enää vuotanut ja matka jatkui. Tuohon kuitenkin joku vajaa puoli minuuttia tuhraantui varmaan.
Uinti oli muutenkin tosi tervaa. Vähäinen uintitreeni taas kostautui. Joo, alan nyt uskomaan että kannattaa ensi vuodelle viihtyä siellä altaassa edes hiukan enemmän, niin surkeaa oli tänään. Uinti 32:25 joka on kyllä häpeällisen hidasta. Kylläkin nyt tullut raporttia monelta joilla uinnissakin matkaa mittaavat mittarit että oli n 1600-1700m varsinainen matka.
Toki oli minulla myös ajatusta matkassa, en halunnut puristaa yhtään liian kovaa jotta jäisi voimia pyörään ja juoksuun sen 2:30 ajan jahtaamisessa. Ja vielä yksi selitys: märkäpukukin olisi kohta kai aika vaihtaa. Ahdistaa nimittäin hartioista jonkin verran ja käsivarret vetää nopeasti hapokkaalle, tuntuu että täyttä vedon liikelaajuutta käyttäessä puku ei anna myöden. Positiivistahan tässä on että lienee siis hartiat kasvaneet ;)
T1. Disaster. Vaihtopaikalle saapuessa tunsin palan kurkussa ja olihan sitä järveäkin vähän taas nielty. Huumorintajuinen vaimoni oli tietysti ottamassa koko kakomisepisodini videolle, pitää lisätä tänne muidenkin viihteeksi kun keksin miten :D
Sittenpä ei lähtenyt märkäpuku jalasta, ei sitten millään. Perseelleen märälle ja mutaiselle vaihtopaikalle (ehkä ainoa valittamisen aihe tässä kisassa joka oli muuten huippuhyvin järkätty) ja siinä sitten nykimään happoisilla käsivarsilla pukua nilkasta. Hermothan siinä meni kun aikaa kului, joten muutaman pakollisen #%&tu#%*tanan jälkeen otin ihan rauhallisesti, eiköhän ne 2:30 tsäänssit joka tapauksessa menneet jo. Noniin lähtihän se puku kun osasi ottaa rauhallisesti. :D
Siitä sitten pyörän päälle ja matkaan kuin riivattu. Kärkeen loiva ylämäki, jalat hapoille XD no homma tasaantui melko äkkiä ja sain hyvän rytmin pyörään. Tavoitteena oli edelleen ajaa 1:10 niin rennosti ja voimia säästellen kuin mahdollista. Reitti oli melko kumpuileva ja kaikista alamäistäkään ei ihan koko potentiaalia saanut irti kun olivat kovin mutkaisia muutamat. Reitti ajettiin kahteen kertaan. Seurailin kelloa ja olin aika tarkalleen aikataulussa koko ajan. Kellontarkkaa työtä tuo sitten olikin, pyöräosuus 1:09:56 johon oltava tosi tyytyväinen! Koko kisan 30. nopein ja oman ikäryhmän 10. nopein aika lämmittää mieltä.
T2 1:19 ja tässä kohtaa siis uinnin ja T1:en tyrimisten vuoksi juoksuun olisi aikaa enää jotain 43:30. Aika tekemätön paikka meikäläiselle. Ja sen tiesin jo ensi kilometrillä, vatsaa pisti ja takareidet meinasi kramppailla (pyöräosuudella muuten vasen takareisi kramppasikin oikein kunnolla, siitä huolimatta sain vauhdin pidettyä). Juoksu tehtiin kahtena edestakaisena kiekkana, ja ensimmäiseen meni jotakuinkin 25min, tuntui jopa hitaammalta, joten tsempillä nyt ainakin 2:35 menisi, ja menihän se sitten kun juoksu alkoi rentoutua mitä pitemmälle mentiin, kuten mulla usein.. eli pyörästä juoksuun hommia tulisi kanssa reenailla enempi.. Mutta, hyvä näin, sen verran sain itsestäni puserrettua lopussa että juoksu tuli 47:37, ihan ok tähän päivään! Ja maalissa 2:34:02.
Todella mukava kisa oli ja hieno reitti, ehdottomasti ensi vuonna uudestaan! Ja roimaa parannusta tekemään. Uinnista vaihdoista ja juoksusta jäi heittämällä 5 minuuttia otettavaa.
Eilen oli siis kauden eka tri-kisailu. Mukavan lähellä vajaan sadan kilsan päässä etelä-kaakkoon täältä Oslosta sijaitsee Sarpsborg-niminen pikkukaupunki, jonka liepeillä olevassa Tunevann-järvessä ja sen ympärillä käytiin tämä, vasta toista kertaa järjestetty pikkukisa.
Oli hyvä fiilis lähteä, jos kunto kovissa paikoissa edelleen vähän kysymysmerkki niin ainakin pyrin valmistautumaan hyvin, huoltamalla, säätämällä ja pakkaamalla varusteet jo hyvissä ajoin edellisenä päivänä. Erityisesti pyörän asentoa oli fiilattava, olin trainerin lisäksi ollut tempon päällä tasan kerran tänä vuonna, pari viikkoa sitten lokaali-rykäisyssä ja joku oli kyllä pahasti hakusessa ainakin silloin. No vika löytyi aika pian, satula oli senttitolkulla aivan liian matalalla, en tiedä mistä muistista olin säätänyt satulan vai oliko jäänyt vaimon säätöihin kun talvella hiukan kanssa rainerilla sotki... löysin aika optimaalikorkeuden ja kävin tempoilemassa yhtä suoranpätkää kuin varmistukseksi jotta kulukee :)
Olen tehnyt tätä ennen vain yhden perusmatkan kisan 2 vuotta sitten Kiskossa, joka oli muutenkin ekoja tri-tapahtumiani. Siellä meni 2:42 ja rapiat, muistaakseni pyörän ollessa pikkaisen ylipitkä. Oli niin tai näin sopiva tavoite tähän kisaan oli tehdä enkat ja kyllähän toki lähdin 2:30 rajan rikkominen mielessä matkaan.
Se kuitenkin osoittautui tänään ja tällä reitillä hitusen liian kovaksi, erinäisistä syistä.
Homma ei kovin hyvin alkanut ja voitte olla varmoja että ennen sunnuntain Ironman 70.3 Haugesundin kisaa käyn uimalasikaupassa.. nimittäin 50 metriäkään tuskin päästiin kun vanhat mutta ei (enää) niin luotettavat speedoni alkoivat päästää huolella vettä sisään molemmista rilleistä. Ei ollut ensimmäinen kerta näissä laseissa.. joten en siitä sen kummempaa ajatellut kun että kyllä tämä menee kun jotain vielä näkee ja kun suuntapoijut olivat isot ja keltaiset. Vettä sitten vaan tulikin niin että silmissä läikkyi eikä nähnyt yhtään mitään. Jotenka stop siihen paikkaan ja rilliä tiukemmalle... sain sen verran säädettyä että molempiin ei ainakaan niin paljoa enää vuotanut ja matka jatkui. Tuohon kuitenkin joku vajaa puoli minuuttia tuhraantui varmaan.
Uinti oli muutenkin tosi tervaa. Vähäinen uintitreeni taas kostautui. Joo, alan nyt uskomaan että kannattaa ensi vuodelle viihtyä siellä altaassa edes hiukan enemmän, niin surkeaa oli tänään. Uinti 32:25 joka on kyllä häpeällisen hidasta. Kylläkin nyt tullut raporttia monelta joilla uinnissakin matkaa mittaavat mittarit että oli n 1600-1700m varsinainen matka.
Toki oli minulla myös ajatusta matkassa, en halunnut puristaa yhtään liian kovaa jotta jäisi voimia pyörään ja juoksuun sen 2:30 ajan jahtaamisessa. Ja vielä yksi selitys: märkäpukukin olisi kohta kai aika vaihtaa. Ahdistaa nimittäin hartioista jonkin verran ja käsivarret vetää nopeasti hapokkaalle, tuntuu että täyttä vedon liikelaajuutta käyttäessä puku ei anna myöden. Positiivistahan tässä on että lienee siis hartiat kasvaneet ;)
T1. Disaster. Vaihtopaikalle saapuessa tunsin palan kurkussa ja olihan sitä järveäkin vähän taas nielty. Huumorintajuinen vaimoni oli tietysti ottamassa koko kakomisepisodini videolle, pitää lisätä tänne muidenkin viihteeksi kun keksin miten :D
Sittenpä ei lähtenyt märkäpuku jalasta, ei sitten millään. Perseelleen märälle ja mutaiselle vaihtopaikalle (ehkä ainoa valittamisen aihe tässä kisassa joka oli muuten huippuhyvin järkätty) ja siinä sitten nykimään happoisilla käsivarsilla pukua nilkasta. Hermothan siinä meni kun aikaa kului, joten muutaman pakollisen #%&tu#%*tanan jälkeen otin ihan rauhallisesti, eiköhän ne 2:30 tsäänssit joka tapauksessa menneet jo. Noniin lähtihän se puku kun osasi ottaa rauhallisesti. :D
Siitä sitten pyörän päälle ja matkaan kuin riivattu. Kärkeen loiva ylämäki, jalat hapoille XD no homma tasaantui melko äkkiä ja sain hyvän rytmin pyörään. Tavoitteena oli edelleen ajaa 1:10 niin rennosti ja voimia säästellen kuin mahdollista. Reitti oli melko kumpuileva ja kaikista alamäistäkään ei ihan koko potentiaalia saanut irti kun olivat kovin mutkaisia muutamat. Reitti ajettiin kahteen kertaan. Seurailin kelloa ja olin aika tarkalleen aikataulussa koko ajan. Kellontarkkaa työtä tuo sitten olikin, pyöräosuus 1:09:56 johon oltava tosi tyytyväinen! Koko kisan 30. nopein ja oman ikäryhmän 10. nopein aika lämmittää mieltä.
T2 1:19 ja tässä kohtaa siis uinnin ja T1:en tyrimisten vuoksi juoksuun olisi aikaa enää jotain 43:30. Aika tekemätön paikka meikäläiselle. Ja sen tiesin jo ensi kilometrillä, vatsaa pisti ja takareidet meinasi kramppailla (pyöräosuudella muuten vasen takareisi kramppasikin oikein kunnolla, siitä huolimatta sain vauhdin pidettyä). Juoksu tehtiin kahtena edestakaisena kiekkana, ja ensimmäiseen meni jotakuinkin 25min, tuntui jopa hitaammalta, joten tsempillä nyt ainakin 2:35 menisi, ja menihän se sitten kun juoksu alkoi rentoutua mitä pitemmälle mentiin, kuten mulla usein.. eli pyörästä juoksuun hommia tulisi kanssa reenailla enempi.. Mutta, hyvä näin, sen verran sain itsestäni puserrettua lopussa että juoksu tuli 47:37, ihan ok tähän päivään! Ja maalissa 2:34:02.
Todella mukava kisa oli ja hieno reitti, ehdottomasti ensi vuonna uudestaan! Ja roimaa parannusta tekemään. Uinnista vaihdoista ja juoksusta jäi heittämällä 5 minuuttia otettavaa.
Huoh. Eipä turhia hoppuilla enää... |
Kulje nyt rrrkl... täällä pidettiin säädyllisiä välejä. Siistiä kisaamista. |
Subscribe to:
Posts (Atom)