Kerran vielä tämän vuoden puolella, on saanut nykäistä itsensä hereille keventelyjakson autuaasta uneliaisuudesta. Viime viikot on siis kerätty juoksumatkaa alle, ja taas kerran kaiken pitäisi olla valmista.
Oli tarkoitus juosta tänään viimeinen valmistava pitkähkö tv reipas. Vauhti oli ensimmäisen kilometrin (4:32) jälkeen vielä reippaampaa joten lopputulemana lenkillä syntyi oma puolikkaan ennätys 1:31:52 Garminin mittaamana. Olkoonkin itse juostu ja miten epävirallinen tahansa, ennätys joka tapauksessa, edellinen paras noteeraus kevättalvelta Paloheinämaratonilta 1:35:17. Selkeä parannus siis, vielä kun en itseäni ollut ihan tähän valmistanut ennen päivän lenkkiä.
Lupaa hyvää ensi viikonloppua varten jolloin tarkoitus tehdä ennätys ja päästä 3:20 paikkeille. Sanomatta selvää että ensi viikko palautellaan ilman juoksemista. Kevyt työmatkapyöräily ja uinti edesauttanevat.
Ensi vuonna 1:30 alitus puolikkaalla TULISI olla paperia.
Monien mielestä näinkin kova harjoitus viikko ennen maraa on liikaa, mutta jos jostain pidän kestävyysurheiluharjoittelussa niin se on erilaisten myyttien murskaaminen. Alla on määrällisesti kevyt jakso, joten olen palautuneessa tilassa yleisesti ottaen. Pitemmän kovan harjoituksen tulisi tukea vauhtikestävyyden ylläpitoa. Ja harjoituksen henkistä merkitystä ei sovi unohtaa.
Tiedän että on monia jotka jo ovat kevennelleet viikon tms tässä vaiheessa ennen kisaa, mutta joilla voi olla ja useilla nykyään on, ilmiön trendikkyydestä johtuen, alla aivan liian suuret harjoitusmäärät ja väsymys, josta ei superkompensaatioon nousta edes kahdessa viikossa. Varsinkin tuolla triathlonin puolella tämä on erittäin yleistä ja päivänpoltava puheenaihe, joskin valitettavasti jopa hieman tabu?
Levännyt kroppa, joka on harjoitellut laadukkaasti ja tehokkaasti esim 5-8 tunnin viikkotreenimäärillä, suorittaa aina paremmin kuin väsynyt vaikkapa keskimäärin 15 tuntia viikossa treenannut. Ja nyt muistetaan vielä että viiteryhmänä "tavallinen" kuntoilija jolla kiireinen työelämä, perhe jne jne.
Se siitä, katsotaan joudunko viikon päästä syömään sanani :)
No comments:
Post a Comment