Projekti lähenee kliimaksiaan

Välillä tulee katsottua tuota blogin titteliä ja tulee mieleen miksi koko blogia aloin kirjoittamaan kylmänä ja pimeänä helmikuun iltana 2011. Siinti ajatus unelman toteuttamisesta, mahdottomalta tuntuvan haaveen osoittamisesta mahdolliseksi. Nyt tuo on todellisempaa kuin koskaan ollut, eletään Ironman Nizzan 2012 kisaviikkoa ja huomenna lennetään paikanpäälle valmistautumaan sunnuntain kisaan. 


Viimeiset viikot onnistuneet hyvin. Kuntokäyrä saatu vahvasti nousujohteiseksi varsinkin kestävyyden suhteen, viikko sitten tehty viimeinen pitkä harjoitus (5h pyörä) valoi uskoa, meni hyvin ja palutuminen oli nopeaa. Treenikisoja ei ole ollut kuin yksi rykäisy, mutta hyvä että edes se. Vaihtoon liittyvää vähän omatoimisesti harjoitellut (lähinnä pyörälle nousua kenkien kiinnittämistä ja irrottamista yms.) Tehot tuntuvat olevan osin kateissa mutta taitaa olla liikaa itsekritiikkiä, luulenpa että ilmenee vain silloin kun todella vedän punaiselle. Rykäisy meni sen verran hyvin että sekin osoitti ehkä tuntumani osin vääräksi.  


Nyt ollaan pari vimeistä viikkoa kärvistelty kun vähän on vaikeaa yhtäkkiä tiputtaa treenimäärät murto-osaan normaalista. No viime viikolle tuli tuon pitkän pyörän myötä vielä tunteja jonkin verran. Lauantaina oli kiva ja erittäin hyödyllinen avovesiuintitreeni Kuusijärvellä seuran uintivalmentajan vetämänä. Sitten pari lyhyempää pyörätempoilua ja kilsan kohtuutehokas uinti, siinä about kuluneen viikon treenit. Nyt vaan toivotaan että kroppa palautuu edelleen ja kerää kaikki mahdolliset energiat talteen sunnuntaihin mennessä! 


Yksi vähän ikävä juttuhan varjostaa kisaa, Lance Armstrong ei sittenkään ole mukana uusiutuneiden dopingepäilyjen takia. No hiukan vähemmän hälinää, omaan touhuun ei vaikuta juuri suuntaan eikä toiseen :)