Eletään suomalaisen triathlonkauden hektisimpiä hetkiä, kisaa pukkaa vasemmalta ja oikealta ja kelit on ne parhaat joista kaikki tietää että vain hetken enää päästään nauttimaan urheilemisen merkeissä.
Kausi siis huipennuksessaan, kisoja vielä useimmilla edessä mutta jo nyt on katseet suunnattu pikkuhiljaa ensi vuoden palapeliä rakentamaan. Oman projektin äärimmäinen maali alkaa muotoutua ja itse asiassa 2012 täysmatkalle on jo ilmoittauduttu! Siitä lisää myöhemmin... :)
Joroisista toipuminen on käynyt ällistyttävän nopeasti. Fiilis oli jo pari päivää kisan jälkeen melko normaali. Viime viikko tietysti lepäiltiin ja palauteltiin, kisan jälkeinen tiistai kävin kuitenkin jo uimassa puolentoista kilsaa rentoa. Torstaina töiden jälkeen vajaan tunnin reipas pyörälenkki, hyvin jaksoi mutta huomasi että tehot olivat vielä Joroisissa.. tullevat viiveellä perässä :) Sunnuntaina vielä työmatka mutkan kautta 16km ja kotimatka vähän pitemmin kierrellen 30km meni jo paremmilla voimilla mutta lyhyinä terävinä pidettiin sen viikon lenkit. Vikalla lenkillä pyörä alkoi natista entistä kovemmin enkä ensin kiinnittänyt asiaan huomiota, sitten muistin satulatolpassa jo jonkun aikaa olleen pienen särön. Oikein, se on alkanut halkeamaan hiukan lisää ja suuntasin kotiin tutkimaan vaurioita lähemmin. Nyt on uusi pyörä kiikarissa (on toki ollut jo pitkään) tai sitten tolppa on uusittava ennen Tristar-kisaa johon menossa reilun viikon päästä.
Tuosta kisasta tuleekin kiinnostava kokemus, paikalla on isoja staroja aina hallitsevaa Ironman-maailmanmestaria aussi Chris McCormackia myöten. Yksi kisan tärkeimpiä "tavoitteita" onkin päästä edes nopeasti jutulle mestarin kanssa! Suomestakin on lähdössä huippunimistä ainakin Merja Kiviranta joka Joroisilla otti puolimatkan Sm-hopeaa. Naisista britti Rachel Joyce on tuttu nimi maailman huipulta, katsotaan miten Merja hänelle ja muille pärjää! Isäntämaan ja kisan järjestelyissä hääräävä viron kenties kirkkain pro-stara Ain-Alar Juhanson on tietysti paikalla mutta ei osallistujalistalla ainakaan vielä, kenties on organisoinnissa niin paljon tehtävää ettei itse ehdi kisaan? Ain-Alar nähtiin myös Joroisilla jossa sijoittui neljänneksi.
Viikonloppuna käydään Hämeenlinnassa täysmatkan SM jota mennään innolla seuraamaan. Oikeastaan ensi kertaa olen isossa kisassa katsojan roolissa, sitä odotellaan innolla! Kauhea hinku tulee varmaan olla itse mukana mutta se onkin vaan hyvä nyt kasvattaa nälkää ennen Tristaria :)
Tämä viikko vedetään hiukan enemmän ja kovempaa, kaivetaan takaisin sitä kuntopiikkiä niin hyvin kun mahdollista. Oli tarkoitus olla pyörän päällä paljon mutta nyt ei tohdi jos ei ehdi saada ehjempää pyörää ennen viron matkaa ja onpa alapääkin kärsinyt hiukan damagea kovista treeni- ja kisarupeamista. Viroon pitää saada mies ja välineet hyvässä iskussa! Enemmän juoksua siis kalenterissa. Ihan hyvä, sillä pyörä kulkee nyt hyvin enkä usko sen katoavan mihinkään. Juoksu tehopainotteista, ma meni työmatka 8,5km 4:30min/km vauhtia ja takaisin töistä 12km 5:00 tahdilla, eilen leppoisampaa tahtia 5:30min/km 8,7km. Viikon lopulla tai ensi viikolla pitkä lenkki ja sitten fiilistellään pääosin lepäillen ja huoltavia harjoituksia ja toimenpiteitä tehden kilpailuun asti.
Että tosiaan kuumana käy kausi ja toivottavasti kotijoukotkin kestää ja kestäähän ne, niin on hauskaa ollut tähänkin asti ajella pitkin maata kisoissa. Viron jälkeen raporttia seuraavaksi, ja valotetaan hiukan noita 2012 suunnitelmia kenties lisää...
Wednesday, 27 July 2011
Sunday, 17 July 2011
Kisaraportti: Finntriathlon Joroinen 16.7.
Tehty! Ensimmäinen puolimatkan kisa on näin taitettu! Ajatus Joroisten puolimatkalle ilmoittautumisestahan kypsyi viime talvena ja määrätietoinen harjoittelu tuota päämäärää kohden kantoi todella hedelmää.
Joroisille matkattiin perjantaina hyvillä mielin, olihan tämä loman kohokohta ja tapahtuma jota oltiin odotettu koko kuluva vuosi! Kisapäivää edeltävänä päivänä kuitenkin ilmaantui odottamattomia selkävaivoja, keskiviikkona tehty viimeinen uintitreeni saattoi vaikuttaa, tai huono nukkuma-asento kun petari oli ollut pesussa. No mene ja tiedä, alaselkä oli kuitenkin huolella kipeä ja sitä sitten hoidettiin pikku ibuprofeenikuurilla, kipuvoiteella ja varovaisella venyttelyllä.
Kisapäivää edeltävä ilta käytiin seuraamassa sprinttikisaa ja valmisteltiin omia hommia, vietiin pyörä ja varustepussi Valvatuksen rantaan T1:een ja juoksuvarusteet valmiiksi urheilutalolle T2:een. Sitten tukeva illallinen hotellihuoneessa ja rentoutumista. On muuten elämys erikseen majoittua hotelli Joronjälkeen jossa aika tuntuu pysähtyneen jonnekin vuoteen 1975... suosittelen ehdottomasti kaikille jotka ovat tulevina vuosina Joroisille menossa kisaamaan :D Majoitus kuitenkin tähän tarkoitukseen aivan riittävän hyvä ja melko edullinen, sijainti paras mahdollinen ja henkilökunta ystävällistä!
Sitten pari sanaa itse kisasta. Yöunet jäi hiukan levottomiksi, yleensä en jännitä lainkaan enkä nytkään myönnä mutta varmaan hiukan jänskätti. Tiesin että kaikki on tip-top valmista ja että olen kunnossa, selkäkivut kiusasivat varmaan mieltä eniten. Aamu valkenikin sitten äkkiä ja eikun kuppi Joroislaista espressoa hotellin ravintolasta naamaan (muistutti enemmän teetä kuin kahvia se litku) ja tavaraa kasaan ja lähtöä tekemään Valvatuksen rantaan. Selkävaivat eivät olleet poissa, mutta hellittäneet sentään. Viimeinen ibu lärviin eiköhän kisa-adrenaliini hoitaisi loput.
Rakas henkilökohtainen huoltajani ajoi meidät lähtöpaikalle ja eikun starttia odottelemaan. Lähtöviivalla sitten osui yksi jos toinenkin tuttu kaveri kohdalle ja meinasi ihan jutteluksi mennä viime hetkille saakka, no viimeiset puskapissat kerkesin heittämään ja märkäpuvun vetskari kiinni ja laukausta odottelemaan! Laukaus kajahti ja taas oltiin vedessä milloin jonkun alla milloin päällä ja välissä. Aivan mieletön sekamelska ja härdelli, rajuin startti missä tähän mennessä ollut mukana mutta oli sitä vaan porukkaakin!! Koskaan vielä en ole mitään paniikkia tai mitään sinne päinkään kuitenkaan kokenut joten rohkaisen kokeilemaan tätä lajia ihan oikeasti jos kiinnostaa mutta uintistartti pelottaa. Sekaan vaan reippain mielin, kyllä sieltä selviää!
Ensimmäinen kolmannes uinnista olikin aika lailla omasta tilasta kamppailua. Juuri kun tuntui että sen tilan löysi niin tuli joku kylkeen tai muuta. Rytmiin oli hankala päästä. Ei auttanut kun ottaa rauhassa ja keskittyä omaan juttuun, eikä antautua muitten tönittäväksi! Järven perällä sitten alkoi porukka hajaantua enemmän ja pääsi keskittymään kelaukseen. Säästelin voimia jotta jaksaisi puristaa hyvällä tahdilla loppumatkan. Viimeiseltä kääntöpoijulta kun lähdettiin rantaa kohti ja ranta jo näkyi ajattelin että nyt jo, no ei tässä kauaa nokka tuhissut ja lisäsin pökköä pesään. Aiemmin kauempana näkyviä lakkeja alkoikin lähestyä ja lopussa varmaan jonkun verran tuli ohiteltua porukkaa. Olo oli todella vahva! Suurin yllätys olikin kun vilkaisin kelloa vedestä noustessa ja se näytti 32 ja risat, ajattelin että ei ole mahdollista. Myöhemmin tajusinkin että vedessä on kai jossain vaiheessa kello stopannut muutamaksi minuutiksi, uinnin loppuaika nimittäin 36:40. Olen itse asiassa siihenkin erittäin tyytyväinen, minun todella vähäisellä uintitaustalla!!!
Tuon uinnin siivittämänä lähdin T1:stä kuin riivattu pyörän selkään, liikoja kuitenkaan hosumatta. Pyörän selkään, muutama polkaisu ja rauhassa kengät jalkaan kun maantielle pääsi. Pyörän ensi kilsat olikin sitten ihmettelyä kun meitä meni peräkkäin niin paljon ettei ohittaminen yksinkertaisesti ollut mahdollista eikä oikein turvallistakaan. Juoksufoorumilla ja muualla käytäviin peesikeskusteluihin en julkisesti aio edes ottaa sen lähemmin kantaa. Homma on mitä on tuon mittaisella reitillä kun sinne laittaa monta sataa pyöräilijää.
Lentokentän kääntöpaikkaa lähestyttäessä ja sen jälkeen keskinopeus näytti olevan alle kolmeakymppiä.. ajattelin että ei se mitään, kohta aukeaa varmasti tilaa ja hyvä vaan että ottaa rauhallisen startin ja hakeutuu omaan rytmiin. Näin kävikin ja pian pääsi ohittelemaan porukkaa ja vauhti oli hyvä mutta tuntuma kuitenkin tarpeeksi kevyt. Ensimmäinen kierros meni leppoisasti pyöritellen ja siinähän se nälkä kasvoi syödessä. Seurasin kelloa ja mietin että keskinopeus huiteli siellä 35km/h paikkeilla, erittäin hyvä homma koska tuntuma oli edelleen kevyt. Otin suunnilleen geelin/patukan joka toinen ja banaanin joka toinen kierros ja nestettä päälle fiiliksen mukaan. Tavoitteena olin ajatellut 2:45 alle, noin 2:40 olisi optimisuoritus. Pyörän loppuaika 2:38:59 vahvistaa että olen pysynyt suunnitelmassa hyvin! T2:ssa tietysti kelloni edelleen näytti noin 4 minuuttia liian vähän ja katsoin että nyt on mahkut 5 tunnin alitukseen koska juoksuun olisi aikaa yli 1h50min!!!
T2:een juoksin suoraan pyörän selästä ja olo oli edelleen uskomattoman hyvä. Ei mitään merkkejä krampeista. Sukat ja lenkkarit jalkaan juomavyö päälle ja menoksi. Urheilutalolta ulos tultaessa tulikin Arjan ja Maijan iloiset kannustushuudot yllätyksenä, kiitos tytöt :)
Juoksun yritin heti aloittaa rennosti enkä liian kovaa. Pääsin juoksurytmiin ehkä paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa kilpailussa, nyt en siis ollut repinyt pyörällä liikoja! Yritin pitää mielessä että vaikka kauden kisoissa niin ei ole ollut, on juoksun silti oltava vahvuuteni koska sitä olen vuosikausia harrastanut. Nyt se oli vahva, tai ainakin täydensi kokonaisuutena erittäin tasaista suoritusta ja viimeisteli suureksi yllätyksekseni mielettömän tuloksen maaliviivalla:
Juoksun osuusaika 1:47:37, kun puolimaratonin ennätykseni on 1:41. Ainoastaan viimeinen kierros oli raskas mutta meni, eli onnistuin jakamaan voimat melko hyvin. En näin ollen usko että 5 tunnin alitus olisi ollut välttämättä mahdollistakaan.
Aikatavoitteeksi olin asettanut 5:30 alituksen, 5:15 optimisuorituksella. Tämä päivä ylitti villeimmätkin haaveet. Oli kenties kohtalon oikku tuo kellon temppuilu joka johti hurjaan 5 tunnin alituksen jahtaamiseen... ;)
Palautuminenkin todella hyvällä tolalla ja tässä sitten ollaan taas aimo harppaus lähempänä projektin maalia, eli 2012 Ironmania!!!
Tapahtuman järjestäjille, sekä tutuille ja tuntemattomille kannustajille suuri kiitos. Sekä rakkalleni joka huolsit ja olit maalissa vastassa. Olet paras. Vuosaari hiljenee. For now :)
Joroisille matkattiin perjantaina hyvillä mielin, olihan tämä loman kohokohta ja tapahtuma jota oltiin odotettu koko kuluva vuosi! Kisapäivää edeltävänä päivänä kuitenkin ilmaantui odottamattomia selkävaivoja, keskiviikkona tehty viimeinen uintitreeni saattoi vaikuttaa, tai huono nukkuma-asento kun petari oli ollut pesussa. No mene ja tiedä, alaselkä oli kuitenkin huolella kipeä ja sitä sitten hoidettiin pikku ibuprofeenikuurilla, kipuvoiteella ja varovaisella venyttelyllä.
Kisapäivää edeltävä ilta käytiin seuraamassa sprinttikisaa ja valmisteltiin omia hommia, vietiin pyörä ja varustepussi Valvatuksen rantaan T1:een ja juoksuvarusteet valmiiksi urheilutalolle T2:een. Sitten tukeva illallinen hotellihuoneessa ja rentoutumista. On muuten elämys erikseen majoittua hotelli Joronjälkeen jossa aika tuntuu pysähtyneen jonnekin vuoteen 1975... suosittelen ehdottomasti kaikille jotka ovat tulevina vuosina Joroisille menossa kisaamaan :D Majoitus kuitenkin tähän tarkoitukseen aivan riittävän hyvä ja melko edullinen, sijainti paras mahdollinen ja henkilökunta ystävällistä!
Sitten pari sanaa itse kisasta. Yöunet jäi hiukan levottomiksi, yleensä en jännitä lainkaan enkä nytkään myönnä mutta varmaan hiukan jänskätti. Tiesin että kaikki on tip-top valmista ja että olen kunnossa, selkäkivut kiusasivat varmaan mieltä eniten. Aamu valkenikin sitten äkkiä ja eikun kuppi Joroislaista espressoa hotellin ravintolasta naamaan (muistutti enemmän teetä kuin kahvia se litku) ja tavaraa kasaan ja lähtöä tekemään Valvatuksen rantaan. Selkävaivat eivät olleet poissa, mutta hellittäneet sentään. Viimeinen ibu lärviin eiköhän kisa-adrenaliini hoitaisi loput.
Rakas henkilökohtainen huoltajani ajoi meidät lähtöpaikalle ja eikun starttia odottelemaan. Lähtöviivalla sitten osui yksi jos toinenkin tuttu kaveri kohdalle ja meinasi ihan jutteluksi mennä viime hetkille saakka, no viimeiset puskapissat kerkesin heittämään ja märkäpuvun vetskari kiinni ja laukausta odottelemaan! Laukaus kajahti ja taas oltiin vedessä milloin jonkun alla milloin päällä ja välissä. Aivan mieletön sekamelska ja härdelli, rajuin startti missä tähän mennessä ollut mukana mutta oli sitä vaan porukkaakin!! Koskaan vielä en ole mitään paniikkia tai mitään sinne päinkään kuitenkaan kokenut joten rohkaisen kokeilemaan tätä lajia ihan oikeasti jos kiinnostaa mutta uintistartti pelottaa. Sekaan vaan reippain mielin, kyllä sieltä selviää!
Ensimmäinen kolmannes uinnista olikin aika lailla omasta tilasta kamppailua. Juuri kun tuntui että sen tilan löysi niin tuli joku kylkeen tai muuta. Rytmiin oli hankala päästä. Ei auttanut kun ottaa rauhassa ja keskittyä omaan juttuun, eikä antautua muitten tönittäväksi! Järven perällä sitten alkoi porukka hajaantua enemmän ja pääsi keskittymään kelaukseen. Säästelin voimia jotta jaksaisi puristaa hyvällä tahdilla loppumatkan. Viimeiseltä kääntöpoijulta kun lähdettiin rantaa kohti ja ranta jo näkyi ajattelin että nyt jo, no ei tässä kauaa nokka tuhissut ja lisäsin pökköä pesään. Aiemmin kauempana näkyviä lakkeja alkoikin lähestyä ja lopussa varmaan jonkun verran tuli ohiteltua porukkaa. Olo oli todella vahva! Suurin yllätys olikin kun vilkaisin kelloa vedestä noustessa ja se näytti 32 ja risat, ajattelin että ei ole mahdollista. Myöhemmin tajusinkin että vedessä on kai jossain vaiheessa kello stopannut muutamaksi minuutiksi, uinnin loppuaika nimittäin 36:40. Olen itse asiassa siihenkin erittäin tyytyväinen, minun todella vähäisellä uintitaustalla!!!
Tuon uinnin siivittämänä lähdin T1:stä kuin riivattu pyörän selkään, liikoja kuitenkaan hosumatta. Pyörän selkään, muutama polkaisu ja rauhassa kengät jalkaan kun maantielle pääsi. Pyörän ensi kilsat olikin sitten ihmettelyä kun meitä meni peräkkäin niin paljon ettei ohittaminen yksinkertaisesti ollut mahdollista eikä oikein turvallistakaan. Juoksufoorumilla ja muualla käytäviin peesikeskusteluihin en julkisesti aio edes ottaa sen lähemmin kantaa. Homma on mitä on tuon mittaisella reitillä kun sinne laittaa monta sataa pyöräilijää.
Lentokentän kääntöpaikkaa lähestyttäessä ja sen jälkeen keskinopeus näytti olevan alle kolmeakymppiä.. ajattelin että ei se mitään, kohta aukeaa varmasti tilaa ja hyvä vaan että ottaa rauhallisen startin ja hakeutuu omaan rytmiin. Näin kävikin ja pian pääsi ohittelemaan porukkaa ja vauhti oli hyvä mutta tuntuma kuitenkin tarpeeksi kevyt. Ensimmäinen kierros meni leppoisasti pyöritellen ja siinähän se nälkä kasvoi syödessä. Seurasin kelloa ja mietin että keskinopeus huiteli siellä 35km/h paikkeilla, erittäin hyvä homma koska tuntuma oli edelleen kevyt. Otin suunnilleen geelin/patukan joka toinen ja banaanin joka toinen kierros ja nestettä päälle fiiliksen mukaan. Tavoitteena olin ajatellut 2:45 alle, noin 2:40 olisi optimisuoritus. Pyörän loppuaika 2:38:59 vahvistaa että olen pysynyt suunnitelmassa hyvin! T2:ssa tietysti kelloni edelleen näytti noin 4 minuuttia liian vähän ja katsoin että nyt on mahkut 5 tunnin alitukseen koska juoksuun olisi aikaa yli 1h50min!!!
T2:een juoksin suoraan pyörän selästä ja olo oli edelleen uskomattoman hyvä. Ei mitään merkkejä krampeista. Sukat ja lenkkarit jalkaan juomavyö päälle ja menoksi. Urheilutalolta ulos tultaessa tulikin Arjan ja Maijan iloiset kannustushuudot yllätyksenä, kiitos tytöt :)
Juoksun yritin heti aloittaa rennosti enkä liian kovaa. Pääsin juoksurytmiin ehkä paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa kilpailussa, nyt en siis ollut repinyt pyörällä liikoja! Yritin pitää mielessä että vaikka kauden kisoissa niin ei ole ollut, on juoksun silti oltava vahvuuteni koska sitä olen vuosikausia harrastanut. Nyt se oli vahva, tai ainakin täydensi kokonaisuutena erittäin tasaista suoritusta ja viimeisteli suureksi yllätyksekseni mielettömän tuloksen maaliviivalla:
Aikatavoitteeksi olin asettanut 5:30 alituksen, 5:15 optimisuorituksella. Tämä päivä ylitti villeimmätkin haaveet. Oli kenties kohtalon oikku tuo kellon temppuilu joka johti hurjaan 5 tunnin alituksen jahtaamiseen... ;)
Palautuminenkin todella hyvällä tolalla ja tässä sitten ollaan taas aimo harppaus lähempänä projektin maalia, eli 2012 Ironmania!!!
Tapahtuman järjestäjille, sekä tutuille ja tuntemattomille kannustajille suuri kiitos. Sekä rakkalleni joka huolsit ja olit maalissa vastassa. Olet paras. Vuosaari hiljenee. For now :)
Sunday, 10 July 2011
Lomailua ja kauden huippuun valmistautumista
Kauan odotettu kesäloma pyörähti käyntiin tällä viikolla, vihdoin! Tämän vuoden kesälomat on ajoitettu harkitusti melko lailla tämän harrastuksen vaatimissa puitteissa, elikkä kauden pääkisojen ympärille. Loma alkoi viikko sitten Kiskossa perusmatkan kisalla. Tiistai-aamuna pakkasin farmarin täyteen urheilukamppeita ja suuntasin isäukon mökille kauniiseen Janakkalaan muutamaksi päiväksi treenailemaan ja lepäilemään. Olosuhteet harjoitteluun ovat sielläpäin melko täydelliset, hiljaista maantietä riittää loputtomiin, vieressä oleva lampi tarjoaa mahdollisuudet uintiin ja juosta voi hiekalla asfaltilla tai vaikka metsässä pellolla tai suolla. Treenien välissä oli toki aikaa hengailla ukon kanssakin ja remontoimalla ja maalamalla talon terassiin uudet kaiteet ja rappuset. Suosittelen kaikille varsinkin kaupunki-ihmisille, muutama päivä täydellisen syrjässä maaseudulla omassa rauhassa omia juttuja tehden ilman kiireitä, tekee ihmeitä myöskin henkiselle kunnolle.
Tiistaina tein pyörälenkin Mäntsälään ja takaisin (95km). Keskiviikkona suuntasin lammelle jossa lämpimästä säästä huolimatta vedin märkäpuvun ylle ja 2 kierrosta lammen ympäri joka varovaisen arvion mukaan teki noin 1,4km. Torstain korkkasin pyörä-juoksu yhdistelmäharjoituksella josta vajaa puoli tuntia pyörää rivakasti ja reilu tunnin/11km juoksu. Lauantaina vielä 18km juoksu melkoisessa helteessä viimeisteli viikon harjoitusmääräksi 6,5h. Kaikki harjoitukset valmistavaa viikon päästä käytävään Joroisten puolimatkan kisaan. Huomenna viimeiset pitemmät treenit, uinti-pyörä-juoksu kisatilannetta simuloiden ja kaikki varusteet ja säädöt sun muut läpi käyden olisi tarkoitus tehdä.
Tähän nyt siis on tultu, muistan sen talvisen päivän kun tämän blogin avasin ja koko Joroisten kisa tuntui kaukaiselta, lähinnä haaveelta. Nyt vaan odotellaan lauantaita että päästään nauttimaan suorituksesta jota varten harjoiteltu lukemattomia tunteja. Olo on siis hyvin levollinen ja valmis. Jo valmistavat kisat Nastolassa ja Kiskossa sen ovat osoittaneet, mitään kisajännitystä tms. ei ole ollut, vaan puhtaasti voinut nauttia ja pitää hauskaa, mikä juurikin koko harrastuksen tarkoitus on!
Tiistaina tein pyörälenkin Mäntsälään ja takaisin (95km). Keskiviikkona suuntasin lammelle jossa lämpimästä säästä huolimatta vedin märkäpuvun ylle ja 2 kierrosta lammen ympäri joka varovaisen arvion mukaan teki noin 1,4km. Torstain korkkasin pyörä-juoksu yhdistelmäharjoituksella josta vajaa puoli tuntia pyörää rivakasti ja reilu tunnin/11km juoksu. Lauantaina vielä 18km juoksu melkoisessa helteessä viimeisteli viikon harjoitusmääräksi 6,5h. Kaikki harjoitukset valmistavaa viikon päästä käytävään Joroisten puolimatkan kisaan. Huomenna viimeiset pitemmät treenit, uinti-pyörä-juoksu kisatilannetta simuloiden ja kaikki varusteet ja säädöt sun muut läpi käyden olisi tarkoitus tehdä.
Tähän nyt siis on tultu, muistan sen talvisen päivän kun tämän blogin avasin ja koko Joroisten kisa tuntui kaukaiselta, lähinnä haaveelta. Nyt vaan odotellaan lauantaita että päästään nauttimaan suorituksesta jota varten harjoiteltu lukemattomia tunteja. Olo on siis hyvin levollinen ja valmis. Jo valmistavat kisat Nastolassa ja Kiskossa sen ovat osoittaneet, mitään kisajännitystä tms. ei ole ollut, vaan puhtaasti voinut nauttia ja pitää hauskaa, mikä juurikin koko harrastuksen tarkoitus on!
Saturday, 2 July 2011
Kisaraportti: Kisko triathlon 2.7.
Melkoisessa helteessä, mutta en valita, eli aivan mahtavassa säässä oli tänään Kiskon perusmatkan skaba. Tätä oltiinkin jo kovasti odoteltu, ensimmäinen perusmatkan kisa, parin viikon takainen Nastolahan oli hiukan alimittainen. Siitä, ja tiistaisesta heltri-cupin uinnista oli jotakin viitettä kuitenkin saanut että mihin sitä suunnilleen pitäisi pystyä. Kuuma keli ei oikeastaan pistänyt ollenkaan huolehtimaan enempää, tiesin että juoksu varmaan kuumassa seisovassa ilmassa tuskaisan hikinen mutta riittävällä nesteytyksellä asia varmasti on kunnossa.
Uinti oli merkitty isoilla poijuilla mutta jo tuttuun tapaan oli suunnistaminen muiden pärskeitä seuratessa, kunnes helpommin sai poijut näkyviin että pystyi niihin suunnistamaan. Fiilis oli että onnistuin aikalailla suoran linjan poijulta poijulle uimaan, kakkospoijulta kolmannelle mielestäni iso osa porukkaa ui todella ulapalla, luulin vetäneeni itse pahasti liikaa rantaanpäin mutta kakkospoiju olikin suoraan silmien edessä häämöttämässä. Onnistunut suunnistus antoi tänään anteeksi paljon luulen koska aikani oli melko hidas siitä huolimatta. Ihan ensimmäisillä kymmenillä metreillä sain kunnolla turpaani, tähän asti käydyistä kisoista on tottakai kokemusta pikku muksimisista sun muista, mutta nyt tuli puhtaasti nyrkki keskelle nenää! Oli pakko ottaa pari rinulivetoa ja kokeilla aukesko hanat mutta totesin että verta ei vuoda joten antaa palaa. Sitten myöhemmässä vaiheessa oli taas uimalakki irrota, jota korjasin myös kaksi kertaa ja kerran kakoin vähän järveä takaisin, en viittinyt tyhjäksi juoda. Nuo kohtaukset nyt kuitenkin hidastivat uintia ehkä korkeintaan yhteensä puoli minuuttia-minuutin, joten kaikkiaan uinti ok.
T1 meni ok, noin 2½ minuuttia kaikkiaan taisi tuhrautua järvestä pyörän selkään. Reitti oli melko tasainen ja nopea mielestäni, ainakin Nastolan ylä-alamäkiralliin verrattuna... muutenkin pyörä meni tänään omaan tasooni nähden tosi vahvasti, eli kehitystä on tapahtunut! Kun Nastolassa minua ohiteltiin, sain nyt itse ohitella varsinkin pyörän ensimmäisellä kiekalla ison liudan muita. Todella positiivinen asia tämä kehitys. Sen verran kuitenkin tajusin voimia jakaa että juoksukin meni jotenkuten. 54:10 ei nyt ole kummoinen kymppi minulta mutta ottaen huomioon helteiset olosuhteet tänään en valita siitäkään. Kaikkiaan melko optimisuoritus, uinti vaan joka tuntunut viime aikoina yllättävän hyvältä, meni odotuksiin nähden hiukan alakanttiin. No jääpä parannettavaa rutkasti seuraaviin kertoihin!
Kisa toimi loistavana lämmittelynä vuoden ehdottomaan päätavoitteeseen eli Joroisiin. Ja kaikki mikä Kiskosta oli kehuttu piti paikkansa, vielä kerran kiitos toimitsijoille suuresta panoksesta, olihan osanottajamäärä kutakuinkin tuplaantunut viime vuoteen! Nyt pari ansaittua olutta ja tarkemmat numeroanalyysit kehiin ;)
Niin ja tulokset:
http://www.kiskonkiskojat.fi/tulokset/Triathlon_2011_tulokset.pdf
![]()
Uinti oli merkitty isoilla poijuilla mutta jo tuttuun tapaan oli suunnistaminen muiden pärskeitä seuratessa, kunnes helpommin sai poijut näkyviin että pystyi niihin suunnistamaan. Fiilis oli että onnistuin aikalailla suoran linjan poijulta poijulle uimaan, kakkospoijulta kolmannelle mielestäni iso osa porukkaa ui todella ulapalla, luulin vetäneeni itse pahasti liikaa rantaanpäin mutta kakkospoiju olikin suoraan silmien edessä häämöttämässä. Onnistunut suunnistus antoi tänään anteeksi paljon luulen koska aikani oli melko hidas siitä huolimatta. Ihan ensimmäisillä kymmenillä metreillä sain kunnolla turpaani, tähän asti käydyistä kisoista on tottakai kokemusta pikku muksimisista sun muista, mutta nyt tuli puhtaasti nyrkki keskelle nenää! Oli pakko ottaa pari rinulivetoa ja kokeilla aukesko hanat mutta totesin että verta ei vuoda joten antaa palaa. Sitten myöhemmässä vaiheessa oli taas uimalakki irrota, jota korjasin myös kaksi kertaa ja kerran kakoin vähän järveä takaisin, en viittinyt tyhjäksi juoda. Nuo kohtaukset nyt kuitenkin hidastivat uintia ehkä korkeintaan yhteensä puoli minuuttia-minuutin, joten kaikkiaan uinti ok.
T1 meni ok, noin 2½ minuuttia kaikkiaan taisi tuhrautua järvestä pyörän selkään. Reitti oli melko tasainen ja nopea mielestäni, ainakin Nastolan ylä-alamäkiralliin verrattuna... muutenkin pyörä meni tänään omaan tasooni nähden tosi vahvasti, eli kehitystä on tapahtunut! Kun Nastolassa minua ohiteltiin, sain nyt itse ohitella varsinkin pyörän ensimmäisellä kiekalla ison liudan muita. Todella positiivinen asia tämä kehitys. Sen verran kuitenkin tajusin voimia jakaa että juoksukin meni jotenkuten. 54:10 ei nyt ole kummoinen kymppi minulta mutta ottaen huomioon helteiset olosuhteet tänään en valita siitäkään. Kaikkiaan melko optimisuoritus, uinti vaan joka tuntunut viime aikoina yllättävän hyvältä, meni odotuksiin nähden hiukan alakanttiin. No jääpä parannettavaa rutkasti seuraaviin kertoihin!
Kisa toimi loistavana lämmittelynä vuoden ehdottomaan päätavoitteeseen eli Joroisiin. Ja kaikki mikä Kiskosta oli kehuttu piti paikkansa, vielä kerran kiitos toimitsijoille suuresta panoksesta, olihan osanottajamäärä kutakuinkin tuplaantunut viime vuoteen! Nyt pari ansaittua olutta ja tarkemmat numeroanalyysit kehiin ;)
Niin ja tulokset:
http://www.kiskonkiskojat.fi/tulokset/Triathlon_2011_tulokset.pdf
Monday, 27 June 2011
Muuttojuhannus
Juhannus 2011 on ohi ja tänä vuonna se meni muuton merkeissä. Torstaina aloiteltiin ja tänään maanantaiaamuna herätessä alkaa tuntumaan että ihan ihmisten asuttama (ja yhden koiran) luola tästä pikkuhiljaa tulee. Taas sen oli ehkä vähän unohtanut miten paljon työtä muuttaminen teettää, mutta meitä oli reippaita nuoria hyväkuntoisia ihmisiä sitä tekemässä niin ei siinä kauaa ihmetelty kun tavarat oli vaihtaneet osoitteita, ensin vanhan asukkaan pois, sitten omat tilalle, ensin vaimokkeen ja sitten omat eli osoitteitakin oli kolme joista operoida.. loppu hyvin kaikki hyvin!
Treeninkin kannalta juhannus oli täydellinen ajankohta käyttää muuttohäsellyksiin. Torstain julmetun tavaramäärän kantamisen ja siirtämisen otinkin ihan lihaskuntotreenin kannalta. Perjantai meni siivotessa ja ihmetellessä ja lauantaina pääsikin jo puhaltamaan jäljelle jääneitä höyryjä kahden tunnin/60km fillarilenkille Sipoon kauniita kesäisiä maanteitä pitkin. Sunnuntaina vielä leppoisa juoksulenkki ja käytännössä viikon tarvittavat harjoitukset saatiin tehtyä. Saldo 166 km pyörää, 16km juoksua, joista 3 pyörää, yksi juoksu ja yksi juoksu-pyörä-yhdistelmäharjoitus, viikon tunnit yhteensä n. 7h 35min.
Tänään olisi tarkoitus käydä hallilla ennen töitä, uinti jäänyt pienemmälle huomiolle viime viikkoina, osin tarkoituksella sillä muuttoasiat ynnä muut ovat jonkin verran kuitenkin rajoittaneet tekemistä ja varsinkin pyöräkunnon kasvattaminen ja ylläpito vaatii eniten huomiota nyt jo alkaneella kisakaudella. Ennen hallille menoa tulee kuitenkin mutka urheiluliikkeen kautta kun juuri muistin että uimalakkihan jäi Nastolan kisassa Iso-Kukkasen järveen... lilluu siellä varmaan vieläkin :)
Treeninkin kannalta juhannus oli täydellinen ajankohta käyttää muuttohäsellyksiin. Torstain julmetun tavaramäärän kantamisen ja siirtämisen otinkin ihan lihaskuntotreenin kannalta. Perjantai meni siivotessa ja ihmetellessä ja lauantaina pääsikin jo puhaltamaan jäljelle jääneitä höyryjä kahden tunnin/60km fillarilenkille Sipoon kauniita kesäisiä maanteitä pitkin. Sunnuntaina vielä leppoisa juoksulenkki ja käytännössä viikon tarvittavat harjoitukset saatiin tehtyä. Saldo 166 km pyörää, 16km juoksua, joista 3 pyörää, yksi juoksu ja yksi juoksu-pyörä-yhdistelmäharjoitus, viikon tunnit yhteensä n. 7h 35min.
Tänään olisi tarkoitus käydä hallilla ennen töitä, uinti jäänyt pienemmälle huomiolle viime viikkoina, osin tarkoituksella sillä muuttoasiat ynnä muut ovat jonkin verran kuitenkin rajoittaneet tekemistä ja varsinkin pyöräkunnon kasvattaminen ja ylläpito vaatii eniten huomiota nyt jo alkaneella kisakaudella. Ennen hallille menoa tulee kuitenkin mutka urheiluliikkeen kautta kun juuri muistin että uimalakkihan jäi Nastolan kisassa Iso-Kukkasen järveen... lilluu siellä varmaan vieläkin :)
Saturday, 18 June 2011
Raportti: Nastola triathlon 18.6.
Tänään käytiin vajaa perusmatkan kisa Pajulahden urheiluopiston ympäristössä, Nastolan nasevan järjestämänä. Hauskasti kisainfossa seuran ja kisan edustaja kertoi miten tämäkin, kuten niin monet muut tapahtumat, on alkanut aikoinaan muutaman kaveruksen keskinäisestä omasta pikku kisasta ja tänään kisaajia oli paikalla jotain 60. Hienoa että puskaradio toimii kun lajimme kuitenkin suomessa edelleen aika pieni, näin ihmiset löytävät tällaisia kilpailuja, jotka palvelevat erinomaisina harjoituskilpailuina kauden päätavoitteisiin tähdätessä, oli ne tavoitteet sitten mitä vaan.
Eipä siinä, kovaa mentiin täälläkin ja ihan tosissaan taas sai painaa ettei ihan heittopussin roolissa maaliin raahaudu. Omalla kohdalla sain toistamiseen yllättyä positiivisesti uinnista, josta näyttää tätä menoa kehittyvän paras osa-alueeni... saman havainnon tein HelTri-cupin rykäisyssä pari viikkoa sitten. Se on älyttömän palkitsevaa, kun viime vuoden kevät ja kesä meni uimaan oppiessa! Oikeasti siis ihan nollista lähdettiin, edes mökkisammakko ei ollut hallussa ja pelotti helvetisti heti kun jalat eivät ylttäneet pohjaan. Tosin lisättäköön että sunnistus ja suoraan uiminen vielä vähän niin ja näin, poijulta takaisin tultaessa olin ensin muiden linjasta parikymmentä metriä keskelle jorpakkoa päin, sitten törmäsin nokkakolarina vastaantulevaan...
No näillä nopeilla matkoilla näin, puolimatkalla jo sitten pyörän ja juoksun rooli tulee olemaan vieläkin paljon suurempi. Virallisia tulokisa odotellaan tietysti vielä, mutta olin pakannut mukaani kauniin ajanottajan :) joka teki tarkkaa työtä ajanoton kanssa ja sai ajoiksi: 16:27, 1:08:47 (sis.vaihdot), 40:57, tot. 2:06:11. Matkathan olivat 900-36-8. Uinti oli helppo rantaviivaa pitkin poijulle ja takaisin, rannasta T1:lle oli n.300m matka. Pyöräosuus melko vaativa, nousua ja laskua jatkuvasti eli rytmiin oli vaikea päästä. Sateen jälkeen myös tie osittain märkä mutta se ei haitannut oikeastaan lainkaan. T2 samassa paikassa kun T1 ja juoksu kaksi kierrosta pururataa jossa kaksi jyrkkää mäkeä, kaikkiaan hyvin kevyt reitti muuten. Juoksu tosin lähti todella nahkeasti liikkeelle ja toisella kierroksella vasta sain kunnolla jotain koneesta irti, siitä johtuen hyvinkin vaatimaton aika.
Näin Nastolassa, seuraava etappi Kisko 2 viikon päästä. Urheilemisiin!!!
Ja lisäys tulokset tulleet, hienosti oma ajanotto 2 sekunnin tarkkuudella :)
http://www.nastolannaseva.net/Triathlon2011
Eipä siinä, kovaa mentiin täälläkin ja ihan tosissaan taas sai painaa ettei ihan heittopussin roolissa maaliin raahaudu. Omalla kohdalla sain toistamiseen yllättyä positiivisesti uinnista, josta näyttää tätä menoa kehittyvän paras osa-alueeni... saman havainnon tein HelTri-cupin rykäisyssä pari viikkoa sitten. Se on älyttömän palkitsevaa, kun viime vuoden kevät ja kesä meni uimaan oppiessa! Oikeasti siis ihan nollista lähdettiin, edes mökkisammakko ei ollut hallussa ja pelotti helvetisti heti kun jalat eivät ylttäneet pohjaan. Tosin lisättäköön että sunnistus ja suoraan uiminen vielä vähän niin ja näin, poijulta takaisin tultaessa olin ensin muiden linjasta parikymmentä metriä keskelle jorpakkoa päin, sitten törmäsin nokkakolarina vastaantulevaan...
No näillä nopeilla matkoilla näin, puolimatkalla jo sitten pyörän ja juoksun rooli tulee olemaan vieläkin paljon suurempi. Virallisia tulokisa odotellaan tietysti vielä, mutta olin pakannut mukaani kauniin ajanottajan :) joka teki tarkkaa työtä ajanoton kanssa ja sai ajoiksi: 16:27, 1:08:47 (sis.vaihdot), 40:57, tot. 2:06:11. Matkathan olivat 900-36-8. Uinti oli helppo rantaviivaa pitkin poijulle ja takaisin, rannasta T1:lle oli n.300m matka. Pyöräosuus melko vaativa, nousua ja laskua jatkuvasti eli rytmiin oli vaikea päästä. Sateen jälkeen myös tie osittain märkä mutta se ei haitannut oikeastaan lainkaan. T2 samassa paikassa kun T1 ja juoksu kaksi kierrosta pururataa jossa kaksi jyrkkää mäkeä, kaikkiaan hyvin kevyt reitti muuten. Juoksu tosin lähti todella nahkeasti liikkeelle ja toisella kierroksella vasta sain kunnolla jotain koneesta irti, siitä johtuen hyvinkin vaatimaton aika.
Näin Nastolassa, seuraava etappi Kisko 2 viikon päästä. Urheilemisiin!!!
Ja lisäys tulokset tulleet, hienosti oma ajanotto 2 sekunnin tarkkuudella :)
http://www.nastolannaseva.net/Triathlon2011
Sunday, 5 June 2011
Avovesikausi auki!
Tänä viikonloppuna oli suunnitteilla käydä Kuusijärvellä kokeilemassa uintia uudessa märkäpuvussa ja samalla veden lämpöä.. lämpötila-asia oli hiukan kysymysmerkki mutta aika vakuuttunut olin että viimeisten lämpöisten päivien jälkeen olisi takuulla uimakelpoista. Ja yllätyinkin kuinka lämmintä olikaan, no osaksi märkäpuvun takia varmaan jossa siis uin tänään elämäni ensimmäistä kertaa. Mikä kokemus. Hetkessä livuin keskelle jorpakkoa ja fiilis oli kun pikkupoikana kun ensimmäisenä kesälomapäivänä pääsi nauttimaan vapaudesta. Silmänräpäyksessä kaikkosi kaikki peikot avovedessä uimisesta. Pärjäisikö siellä pimeässä vedessä? Keskellä järveä on syvää, ei siellä ole päätyjä eikä rataköysiä, mitä jos jotain käy, puku alkaa vuotaa tai jalat kramppaa? Ei hätää. Homma sujuu kuin tanssi. Ja puku tosiaan selvästi kelluttaa ja suorastaan lennättää eteenpäin! No, osa on varmaan sitä pikkupojan innon ja adrenaliinin sekoitusta mutta kuitenkin. Taas yksi upea uusi kokemus tämän lajin parissa. Ei tästä vaan saa tarpeekseen. Päinvastoin. Sitä haluaa lisää, lisää.
Muutamia muitakin märkäpuku-uimareita oli järvessä availemassa kesää, ja keli siihen oli tänään täydellinen, aurinkoinen ja lämmin ja ranta täynnä iloisia ihmisiä. Nyt on tämä lutakko testattu, tiistaina kisataan cup-rykäisy ja otetaan oikein aika. Kauden ensimmäinen tri-skaba siis!
Viikko muuten sujunut monipuolisesti, hiukan käänteisesti kun alkoi tiistaina pitkähköllä pyörälenkillä Porvooseen ja takaisin, jatkui keskiviikkona kohtuu kovatehoisella pyörä-juoksu yhdistelmäharjoituksella, torstaina seuran pyöränkäsittely/mäkitekniikkatreeneillä, perjantaina juoksulla töihin ja sieltä takaisin, ja tänään tuolla uinnilla jota tuli ehkä n. 1,5km karkeasti arvioiden. Yhteensä n. 8h40min tehokasta puuskuttelua meni noihin. Huomenna uuteen viikkoon ja pikkuhiljaa kuntoa terävöittämään kauden pääkisoihin joihin enää 1,5-2kk aikaa!!!
Muutamia muitakin märkäpuku-uimareita oli järvessä availemassa kesää, ja keli siihen oli tänään täydellinen, aurinkoinen ja lämmin ja ranta täynnä iloisia ihmisiä. Nyt on tämä lutakko testattu, tiistaina kisataan cup-rykäisy ja otetaan oikein aika. Kauden ensimmäinen tri-skaba siis!
Viikko muuten sujunut monipuolisesti, hiukan käänteisesti kun alkoi tiistaina pitkähköllä pyörälenkillä Porvooseen ja takaisin, jatkui keskiviikkona kohtuu kovatehoisella pyörä-juoksu yhdistelmäharjoituksella, torstaina seuran pyöränkäsittely/mäkitekniikkatreeneillä, perjantaina juoksulla töihin ja sieltä takaisin, ja tänään tuolla uinnilla jota tuli ehkä n. 1,5km karkeasti arvioiden. Yhteensä n. 8h40min tehokasta puuskuttelua meni noihin. Huomenna uuteen viikkoon ja pikkuhiljaa kuntoa terävöittämään kauden pääkisoihin joihin enää 1,5-2kk aikaa!!!
Wednesday, 1 June 2011
Kesäkuun ensimmäinen
On myös viimeisen nykyisessä kodissa asuttavan kuukauden ensimmäinen päivä. Kotirintamalla tapahtuu, miksi on blogikirjoittelukin jäänyt vähemmälle huomiolle. Juhannuksen jälkeen muutamme elämäni naisen kanssa yhteen. Loppuiäksemme. Kiitos sinulle, rakas Hannele kun olet olemassa ja myös niin aidosti kiinnostunut tästä triathlonharrastuksestani vaikka se vie meiltä aikaa pois. Kokisin kuitenkin että enemmän se antaa kuin ottaa. Niin, tuo muutto vie paljon huomiota tällä hetkellä mutta toki harjoitella ehtii riittävästi. Enemmän siitä on aikaa vienyt erilaiset työkuviot, viimeksi 4 päivän matka Sloveniaan ja Venetsiaan viime viikolla. Upeita maisemia ja keli mitä parhain, suosittelen kaikille lämpimästi Sloveniaa kesän lomakohteeksi vaikkapa.Tulee vaan helposti morkkis kun tuollaset reissut katkaisevat treeniä vähän, mutta en usko että sillä loppujen lopuksi oli kovin huonoa vaikutusta (no paikallisia viinejä olisi voinut maistella vähän vähemmän), hiukan jalat tuntuneet väsyneiltä kevään mittaan, ollut vaikea välillä tuntea olevansa täysin 100% palautunut. Joten muutaman päivän lepo on välillä ihan paikallaan.
Viime viikolla kävin isäukkoa morjestamassa Hämeessä, toisen kerran poljin tuon n. 100km matkan pääosin vanhaa kolmostietä pitkin. http://connect.garmin.com/activity/87755299
Kertoo ainakin pyöräkunnon kasvaneen kun reppu selässä (kevyt toki, työkalut ja yöpymisvälineet mukana) tuo matka kulki 30,7km/h keskarilla ja aika heittämällä meni. Samanlaisia fiiliksiä tuli eilen Porvoossa käydessä kun takaisintulomatkan vielä pystyi puristamaan reippaasti, n. 32km/h keskinopeudella. Ehkä lisäboostia antoi jokirannan kahvilassa nautittu jätski ja kahvi? http://connect.garmin.com/activity/89197854 Kehitystä tietää tapahtuneen kun viime kesänä tuollaisilla etäisyyksillä 30km/h keskarin saavuttaminen oikeasti vaati aika paljon. No viime kesänä vasta koko triathlonia ja varsinkin pyöräilyä aloittelin joten se siitä.
Huomenna vuorossa seuran pyöränkäsittelyyn ja mäkitekniikkaan keskittyvät treenit, mielenkiinnolla odotan mitä uutta ideaa voisi sieltä vielä saada. Tiedän että yksi syy pyörävahvuuteni paranemiseen on että olen hakenut nimenomaan voimaa polkemalla mäkiä putkelta, välillä tasaisellakin pitkiä pätkiä isoilla vastuksilla ja hiomalla sitä teknisesti. Silti varmaan huomenna opin taas tehneeni jotain väärin... siinä taas lajin suola kiteytyy, on niin uskomattoman paljon opittavaa että kuka uskaltaa päteä olevansa täydellisen valmis ja tietävä tässä lajissa ei todellisuudessa ole muuta kuin pahasti metsässä ajatustensa kanssa :)
Eli paljon tapahtuu ja vauhti vaan kiihtyy kesän edetessä, ensi viikolla HelTri-cup osakilpailuna rykäisy eli sprinttikisa. Sitä seuraavalla viikolla todennäköisesti Nastolassa.
Hikoilemisiin, toivottaa
Viime viikolla kävin isäukkoa morjestamassa Hämeessä, toisen kerran poljin tuon n. 100km matkan pääosin vanhaa kolmostietä pitkin. http://connect.garmin.com/activity/87755299
Kertoo ainakin pyöräkunnon kasvaneen kun reppu selässä (kevyt toki, työkalut ja yöpymisvälineet mukana) tuo matka kulki 30,7km/h keskarilla ja aika heittämällä meni. Samanlaisia fiiliksiä tuli eilen Porvoossa käydessä kun takaisintulomatkan vielä pystyi puristamaan reippaasti, n. 32km/h keskinopeudella. Ehkä lisäboostia antoi jokirannan kahvilassa nautittu jätski ja kahvi? http://connect.garmin.com/activity/89197854 Kehitystä tietää tapahtuneen kun viime kesänä tuollaisilla etäisyyksillä 30km/h keskarin saavuttaminen oikeasti vaati aika paljon. No viime kesänä vasta koko triathlonia ja varsinkin pyöräilyä aloittelin joten se siitä.
Huomenna vuorossa seuran pyöränkäsittelyyn ja mäkitekniikkaan keskittyvät treenit, mielenkiinnolla odotan mitä uutta ideaa voisi sieltä vielä saada. Tiedän että yksi syy pyörävahvuuteni paranemiseen on että olen hakenut nimenomaan voimaa polkemalla mäkiä putkelta, välillä tasaisellakin pitkiä pätkiä isoilla vastuksilla ja hiomalla sitä teknisesti. Silti varmaan huomenna opin taas tehneeni jotain väärin... siinä taas lajin suola kiteytyy, on niin uskomattoman paljon opittavaa että kuka uskaltaa päteä olevansa täydellisen valmis ja tietävä tässä lajissa ei todellisuudessa ole muuta kuin pahasti metsässä ajatustensa kanssa :)
Eli paljon tapahtuu ja vauhti vaan kiihtyy kesän edetessä, ensi viikolla HelTri-cup osakilpailuna rykäisy eli sprinttikisa. Sitä seuraavalla viikolla todennäköisesti Nastolassa.
Hikoilemisiin, toivottaa
Monday, 16 May 2011
Kevätleirin antia
Viikonloppu vietettiin HelTri:n kevätleirillä Vierumäellä. Ensimmäinen kevätleiri minulle, syksyllä osallistuin ensimmäistä kertaa leirille, silloin ohjelma vähän erilainen kun kausi useimmilla lopussaan, kisat ohi jne. Silloin ei myöskään ollut varsinaisia yhteisiä pyöräharjoituksia kuten nyt. Lauantain pyörä-juoksu-vaihtoharjoittelusta sai halutessaan hyvän tämän viikon tehotreenin, otinkin sen reippaahkolla tempolla, myöskin sen takia että kokeilin miltä tuntuu mahdollisimman nopea pyörästä juoksuun vaihto syke korkealla, ja miten sujuu juoksu sen jälkeen. Hyvin sujui, yksi vaihto jopa sen verran liukkaasti että huomasin juoksevani kypärä päässä ensimmäisen kierroksen juoksuradalla :) Sehän on vaan positiivinen merkki, olen siis ainakin sisäistänyt että kypärä todella pysyy päässä niin kauan kun on pyörän kanssa kosketuksissa, ei siis pitäisi olla dsq-vaaraa kisoissa...
Launtai-aamun ensimmäinen treeni oli kuitenkin uinti, jossa päätin mennä kokeneiden ryhmään. Tiesin tuolla uitavan kovemmilla tehoilla ja session kesto oli 2h, mutta arvelin kehitykseni uinnissa olleen sen verran hyvää että pärjäisin. Olen myös käynyt valmentajamme aloittelijauinneissa, ja täällä aloittelijaryhmään oli sen verran enemmän porukkaa puskemassa joten päättelin että saan enemmän irti siirtymällä rohkeasti kokeneempien kanssa polskimaan. Suoriuduttuani muiden kanssa melko vaativasta 2h ja 4,2km uinneista sain taas roimasti itseluottamusta lisää uintiini. Nyt on melko täydellinen mielenrauha ajatellen tulevia kisoja, tähän asti ylivoimaisesti heikoin osa-alueeni uinti on parantunut merkittävästi ja kisoista voi olla odotettavissa jopa kohtuullisia aikoja!
Leiri huipentui sunnuntaina pitkään pyöräilyyn, jossa menin mukaan 29km/h tavoitevauhdin ryhmään jolla pyöriteltiin 90km lenkki. Ryhmässä ajoa en ole ehtinyt juuri tehdä, joten siihen sai ensimmäistä kertaa kunnolla tuntumaa. Kaverin följyssä peesaaminen jonkun verran helpottaa, mutta muuten oli mukava huomata että ylämäet menivät melkolailla kevyesti ihan lopussakin tällä tahdilla. Trainerilla ja spinningissä talven mittaan tehdyt harjoitukset kovemmilla vastuksilla ovat varmasti kehittäneet voimia ja mäkikestävyyttä.
Myös juoksun voin todeta teknisesti pikkiriikkisen edenneen, Länsiväyläjuoksun tuloksen ja ennenkaikkea toissa viikonlopun juoksuvideoinnin analysoinnin perusteella, joten kaikki näyttää juuri nyt hyvältä.
Launtai-aamun ensimmäinen treeni oli kuitenkin uinti, jossa päätin mennä kokeneiden ryhmään. Tiesin tuolla uitavan kovemmilla tehoilla ja session kesto oli 2h, mutta arvelin kehitykseni uinnissa olleen sen verran hyvää että pärjäisin. Olen myös käynyt valmentajamme aloittelijauinneissa, ja täällä aloittelijaryhmään oli sen verran enemmän porukkaa puskemassa joten päättelin että saan enemmän irti siirtymällä rohkeasti kokeneempien kanssa polskimaan. Suoriuduttuani muiden kanssa melko vaativasta 2h ja 4,2km uinneista sain taas roimasti itseluottamusta lisää uintiini. Nyt on melko täydellinen mielenrauha ajatellen tulevia kisoja, tähän asti ylivoimaisesti heikoin osa-alueeni uinti on parantunut merkittävästi ja kisoista voi olla odotettavissa jopa kohtuullisia aikoja!
Leiri huipentui sunnuntaina pitkään pyöräilyyn, jossa menin mukaan 29km/h tavoitevauhdin ryhmään jolla pyöriteltiin 90km lenkki. Ryhmässä ajoa en ole ehtinyt juuri tehdä, joten siihen sai ensimmäistä kertaa kunnolla tuntumaa. Kaverin följyssä peesaaminen jonkun verran helpottaa, mutta muuten oli mukava huomata että ylämäet menivät melkolailla kevyesti ihan lopussakin tällä tahdilla. Trainerilla ja spinningissä talven mittaan tehdyt harjoitukset kovemmilla vastuksilla ovat varmasti kehittäneet voimia ja mäkikestävyyttä.
Myös juoksun voin todeta teknisesti pikkiriikkisen edenneen, Länsiväyläjuoksun tuloksen ja ennenkaikkea toissa viikonlopun juoksuvideoinnin analysoinnin perusteella, joten kaikki näyttää juuri nyt hyvältä.
Monday, 2 May 2011
Back on track
Takaisin matkavauhdissa niinsanotusti, vajaan kahden viikon flunssailun jälkeen. Vähän vielä puski räkää sieraimista altaaseen, anteeksi vaan kanssauimarit Vuosaaren hallissa tänä aamuna. Ei hätää vuokin vodat on sen verran vahvasti kloorattu että eiköhän ne sinne liuenneet :)
Ohjelmassa viikon alkuun pk-uinti 2km. Ensimmäinen kilsa oikein rauhallista, nyt kun vasta tervehtynyt ei ole tietenkään mieltä lähteä repimään. 19:29, pari huikkaa vettä ja toinen kilsa 18:15. Hyvään tahtiin meni toinen kilsa täytyy sanoa koska ei siinä mitenkään täyttä menty, jopa vuorohengityksellä ja sai pidettyä ajatukset tekniikassa melko hyvin. Tämä on todella lupauksia herättävää, tuon toisen kilsan keskivauhdillahan puolimatkan uintiosuus menisi alta 35min... no, mitenkään suoraan ei voi kilpailutilanteisiin koskaan näitä siirtää sen nyt tietää kaikki mutta kenenkään on turha kiistää että fiilistely on tärkeä osa mentaaliharjoittelua ;)
Allasetiketistä tuli taas kaksi prime examplea, uin ekan kilsan vanhan puolen nopeiden radalla, johon lopussa pommitti tukevampi setä lipumaan sammakkoa. Ei ollut mitenkään pahasti tiellä, mutta jos joku on ihan kantapäillä päätyyn tultaessa on kohteliasta päästää päädyssä toinen ohitse, näin teen itsekin koska varsin usein on minuakin nopeampia uimareita altaassa. Näin ollen sen yhden kerran kun jouduin ohittamaan niin se sitä omaa rytmiä vähän rikkoi. Toisen kilsan siirryin uimaan uuden puolen altaassa, johon samaan aikaan tuli nuori tyttö joka sitten toimikin loistavana peesiapuna. Katsoi muutaman altaanvälin menoani ja hyppäsi sitten uimaan kun olin suunnilleen toisessa päässä. Näin ei oltu milloinkaan toistemme tiellä ja vetipä muuten pimu sen verta reippaasti vähän aikaa että siinä sai estettyä itsensä heittämästä ihan löysäilyksi. Taisi jotain kaksisatasia vetoja tms tehdä, ja oikeaoppisesti päädyssä tauoillaan odotti sivussa rataköyden tuntumassa.
Huomenna olisi HelTri-cup osakilpailu ja 10km tempo ohjelmassa, juuri sen verran tässä on jo terve että se pitää käydä kokeilemassa. On sitten muuten ensimmäinen tempokisa, jännittävää kokeilla mitä reisistä lähtee, ja ihmetellä sitten miten paljon kovempaa muut menee.
Ohjelmassa viikon alkuun pk-uinti 2km. Ensimmäinen kilsa oikein rauhallista, nyt kun vasta tervehtynyt ei ole tietenkään mieltä lähteä repimään. 19:29, pari huikkaa vettä ja toinen kilsa 18:15. Hyvään tahtiin meni toinen kilsa täytyy sanoa koska ei siinä mitenkään täyttä menty, jopa vuorohengityksellä ja sai pidettyä ajatukset tekniikassa melko hyvin. Tämä on todella lupauksia herättävää, tuon toisen kilsan keskivauhdillahan puolimatkan uintiosuus menisi alta 35min... no, mitenkään suoraan ei voi kilpailutilanteisiin koskaan näitä siirtää sen nyt tietää kaikki mutta kenenkään on turha kiistää että fiilistely on tärkeä osa mentaaliharjoittelua ;)
Allasetiketistä tuli taas kaksi prime examplea, uin ekan kilsan vanhan puolen nopeiden radalla, johon lopussa pommitti tukevampi setä lipumaan sammakkoa. Ei ollut mitenkään pahasti tiellä, mutta jos joku on ihan kantapäillä päätyyn tultaessa on kohteliasta päästää päädyssä toinen ohitse, näin teen itsekin koska varsin usein on minuakin nopeampia uimareita altaassa. Näin ollen sen yhden kerran kun jouduin ohittamaan niin se sitä omaa rytmiä vähän rikkoi. Toisen kilsan siirryin uimaan uuden puolen altaassa, johon samaan aikaan tuli nuori tyttö joka sitten toimikin loistavana peesiapuna. Katsoi muutaman altaanvälin menoani ja hyppäsi sitten uimaan kun olin suunnilleen toisessa päässä. Näin ei oltu milloinkaan toistemme tiellä ja vetipä muuten pimu sen verta reippaasti vähän aikaa että siinä sai estettyä itsensä heittämästä ihan löysäilyksi. Taisi jotain kaksisatasia vetoja tms tehdä, ja oikeaoppisesti päädyssä tauoillaan odotti sivussa rataköyden tuntumassa.
Huomenna olisi HelTri-cup osakilpailu ja 10km tempo ohjelmassa, juuri sen verran tässä on jo terve että se pitää käydä kokeilemassa. On sitten muuten ensimmäinen tempokisa, jännittävää kokeilla mitä reisistä lähtee, ja ihmetellä sitten miten paljon kovempaa muut menee.
Subscribe to:
Posts (Atom)