Olosuhteista hiihtäessä ja hajatelmaa kesän tavoitteista

Oltiin tänään Suomi-seura Oslon perinteisellä vuosittaisella hiihtoretkellä, joka kävi hyyyvin leppoisasta pk1-pitkiksestä :) vaan mukava oli meidän mennä, kun viikon mittaan tullut runsaasti lunta ja taipaleet oli puuterista soikeana. Toista oli viikko sitten kun menin osittain samoja reittejä, kelien vaihdeltua silloisten lumisateiden jälkeen plussalle ja takaisin pakkaselle, oli olosuhteet murhaavat. Kovaa latua ja todella ihan vaarallisia laskuja, joista pari oli mentävä jalan alas. Ensimmäinen kerta kun moiseen nöyrryin ja reilu 20 km matkaan sain menemään päälle 3 tuntia! Tämänpäiväiset olosuhteet palauttivat taas uskon siihen että hiihto on kyllä parhaimmillaan tosi nastaa. 

Muutto lähenee ja työnvaihto ja pakkaus- ym. hommat kyllä työllistäneet viime aikoina, harjoittelukin sitämyöten edelleen aika matalaoktaanista eikä kovin hurjia tunteja ole kalenterissa, mutta muutama pk-touhu viikkoon, jokin hieman reippaampikin (suosikki viime aikoina ollut kiihtyvä pk2->vk1-2 crosstrainerilla) ja hiukka punttitreeniä sekaan niin ei tässä pässimmin kulje. Olo oikeastaan pelottavankin levollinen ja itsevarma, johtuu varmaan eniten seuraavista seikoista: 1. Akilles- ja pohjevaivat selätetty 2. Kohta on muutot ja muut ohi jolloin ei mene energiaa niiden parissa touhuiluun ja pääsee Suomessa keskittymään A-luokkaiseen treeniin (ehkä jopa AA-luokkaiseen, mikäli kuntoseurapiiriin tulee eksyttyä ;) ) 3. Juurikin tuon pk-harjoittelun painottuneisuus luo vahvaa oloa peruskalliosta jonka päälle päästään keväämmällä rakentamaan sitä "oikeaa kuntoa". 

Pyrin pitämään motivaatiota ajatuksissa yllä että kesäksi saataisi kunnon piikki tehtyä ainakin Joroisille, olisi tosi mukava olla siellä edes kohtuukovassa kunnossa ja lyödä omat ennätykset. Harrastajia on nykyään lajissa PALJON, ja kovakuntoisia mutta tiedän että kovalla treenaamisella omassa ikäluokassa olisi rahkeet melko korkeallekin sijoituslistalla. Kaiken nyt ratkaisee muu arki oikeasti aika pitkälle enkä kuitenkaan ainakaan tänä vuonna ole tähtäämässä mihinkään kummoisiin tuloksiin, mutta sen verran on jo eri kisoissa tullut höntsäiltyä että esim. Joroisille on turha lähteä "vaan vetämään läpi" tms, tiedän etten siitä saa mitään tyydyttynyttä fiilistä. Oli päivän kunto silloin mikä tahansa, kieli vyön alla on tultava maaliin kaikkensa antaneena, se on vähintä jonka voin itselleni luvata! 

Uusi vuosi, mutta mitkä kujeet?

Muutama blogiseurattava ja treenituttu on postannut vuosiyhteenvetojaan, inspiroiduin itsekin vetämään nippuun varsin erikoisen vuoden 2014. Lokakuussa siirryin Garminista Polariin ja Connect vaihtui Polar Flow:iin. Logatut treenitunnit kun niputin tuli niitä vuonna yhteensä 278,5h, mikä on vähiten siitä luettuna kun aloin niitä kalenteriin systemaattisesti lataamaan. Suurin syy jo alkukesällä puhjenneet akilles- ja pohjevaivat, jotka veivät treenihalut ja -mahdollisuudetkin melkolailla. Kaikkiaan harmi sillä alkuvuoden kunto oli todella lupaavaa. Tuosta on tosissaan nyt viisastuttu, ja tiedän nyt että vuoden aloitus oli liian raju kun lisäsin treenimääriä ja intensiteettiäkin liian jyrkästi. Tammikuussa yksinään oli 50h treeniä, niin siitä voi laskea että aika höntsäilyä oli sitten loppuvuosi. Viime talven heikkojen hiihtomahdollisuuksien takia viihdyin paljon juoksumatolla, joka varmasti sitten oli syy/osasyy vammoihin. Melkeinpä rutiininomaisesti nousin siinä 5:45 joka aamu, sali vieressämme aukeaa klo 6 ja siellä tunnin mattosessio ja illalla usein toinen treeni jotakin muuta kuitenkin. Tein myös pitkiä parhaimmillaan 3h yhdistelmätreenejä joitakin joissa esimerkiksi vaihtelin 30min pyörää, 30 min mattoa. Saakelin tehokasta hommaa epäilemättä mutta vähemmän kai tuota juoksua olisi voinut painottaa. Ja saa olla hyvät musat tai leffat mukana että sisällä paikoillaan saa 3h menemään noin, varsinkin kun mieluummin olisi luonnossa hiihtelemässä :) 

Suurehkojen juoksumäärien ansiosta juoksu myös kulki. Parhaimmillaan kellotin matolla 5km ajassa 18:30. Mattojen kilsat nyt on mitä on, hiukan epäilen että menisi maantiellä? Mutta kunnossa oltiin kyllä kunnes yksi aamu oikeastaan yhtäkkiä matolla vaan akilles kipeytyi. En tiedä onko tyypillistä että se tulee noin yhtäkkiä? Treenit jatkui kuitenkin hammasta purren mutta jossain vaiheessa tajusi että nyt ei oikeasti ole hyvä homma tämä ja sitten loppui juoksemiset kokonaan. Pyöräillä sentään pystyi mutta pahimmillaan haittasi ihan peruskävelyäkin joten vaiva oli kyllä akuutti. Nyt vuoden juuri vaihduttua, voin todeta että ovat pääosin kadonneet, ja nyt puoli tuntia juoksua onnistuu mutkitta, hiihtää voi myös niin paljon kun jaksaa. Mutta summa summarum, vähintään puoli vuotta kesti parantua, joten tarkkana siellä kaikki pikku limanuljaskat! Kuten Nasse-setä tähän tokaisisi, näiden asioiden kanssa ei ole leikkimistä :) Ja tietysti se lihasuolto on niin tärkeää ja vähän enemmän sitä nykyään jo tulee tehtyäkin :) 

Näistä lähtökohdista meni kuitenkin kaksi perusmatkan kisaa ihan ok, ja juoksuajat parantui viime vuoden samoista kisoista jonkin verran mikä oli, vaivoista huolimatta, tietysti odotettua. Melko vähän tuli pyöräiltyäkin mutta ei kauheasti vauhtiin vaikuttanut, joten jos nyt vähän muuttaisi tuota ja tänä vuonna pyöräiltäisiin sitten oikein kunnolla niin jännä on nähdä paljonko siinä on vauhtia tehtävissä!

Uintia tuli myös minimaalinen määrä, talven läpi oikeastaan vain seuran uintiryhmässä. Koska täällä on oikeasti onnettoman vähän, aika surkeankuntoisia, ja aivan helvetin kalliita uimahalleja. Se on vain yksi kummallinen kontrasti Suomeen, jossa on takuuvarmana eniten halleja per asukasmäärä maailmassa, sen lisäksi että ne ovat hienoja ja hygieenisiä! Jotenka Suomeen kun tuossa maaliskuussa takaisin muutetaan, tulee uintia ohjelmaan ihan eri lailla ja meikäläisen bongaakin taas harva se päivä Vuosaaren tai Itäkeskuksen uimahalleista, se on varmaa!

Entäs kisasuunnitelmat? Tällä haavaa Joroisille ilmoittauduttu, ja nyt kun näyttää että koivetkin kestää meinaan vanhan suosikki-kaudenaloitusjuoksun Länsiväyläjuoksun kirmaista. Ja jokin perusmatka koska siitä nyt melkein tullut oma erikoismatka parina viime vuotena :) , eli varmaankin Finntriathlon Vierumäki. Näiden lisäksi jokin maraton, kenties Vantaa kuudennen kerran?   

Tämän vuoden ekat treenitunnit kellotettiin tänään. Ja joulun tunturireissulla ei ihan se satanen suksilla mennyt rikki, mutta 57km tuli suksimista ja 20km vielä vuoden viimeisille päiville tutulla Sognsvann-Ullevålseter ja takaisin-reitillä. Kova on nousu mutta kun takaisin tullaan laskuvoittoisesti niin tuo meni nyt jo 45 minuuttiin :) Tästä siis, toivottavasti urheilullisesti eheämpään uuteen vuoteen!