Kesän ensimmäiset pannut tuli pyörällä tänään vedettyä. Hyvä että tuli nyt eikä kesken kisakiireiden, vaikka ei mitään vakavaa kyllä käynyt. Olin kotimatkalla tutkailemassa potentiaalisia asuinalueita kun jossain vaiheessa tuo muutto edessä. Ylitin jalkakäytävältä tullen katua jossa spårakiskot ja päätin ajorataa pitkin jatkaa kun se jalkakäytävä ei oikein pyörälle ollut sovelias, siinä etupyörää sitten taitoin tarpeeksi sopivassa kulmassa että kisko imaisi sen sisäänsä ja ei siinä sitten ollut taas kun se ohikiitävä pari sekunnin kymmenystä kun tajuat olevasi matkalla tonttiin eikä mitään ole tehtävissä :D Onneksi en sentään päätä tai hampaita lyönyt rotvalliin, kylki ja polvi vaan menettivät vähän nahkaa tärähdyksessä. Pyörästä ei särkynyt mitään joka olisikin nyt ottanut päähän kun juuri saanut sen kuntoon kalliiden vaihde- takaripustin- ja rengasremonttien jälkeen...
Täytyy sanoa että tuli myös kirjaimellisesti kouriintuntuva todistus hanskojen tärkeydestä, kämmenellä otin maata vastaan niinkuin ihminen refleksinomaisesti tekee kun kaatuu, ja ilman hanskaa olisi takuulla tullut kämmeneen rumaa jälkeä, nyt hanskaa hankautui vaan vähän ja kätönen kuin ei mitään olisi käynyt. Välillähän nuo hanskat unohtuu hyllylle kun kiireessä lähtee matkaan, ei unohdu enää. Tri-kisoissa en kuitenkaan ole käyttänyt koskaan ja tuskin käytän vastakaan tai en tiedä, miksipä ei käyttäisi kun ei se vaihtoaikaan ainakaan paljoa sekunteja lisää tuo, ja sen lisäksi aika vaikea itse asiassa tekosyitä löytää?
Koitetaan olla kaatuilematta ja jos se kuitenkin pitää tehdä niin hiljaisesta vauhdista sitten ainakin :) eikä siinä useinkaan pahasti käy, päinvastoin sitä kaatumista on jopa hyvä vähän "opetella", tietää miten ei kannata ajella...
Ajelin maastopyörällä ennen "triathlon-uraa" ja silloin tuli opittua hanskojen tärkeys. Käytän kisoissakin hanskoja, varmaankin sprinttimatka on ainoa mihin en viitsi hanskoja laittaa. Ei se asfaltti-ihottuma kuitenkaan niin kivaa ole =)
ReplyDelete