Heipä hei täältä Norjasta, Oslosta tarkemmin!
Hiljaiseloa ollut blogikirjoittelun suhteen, elämä ollut vähintäänkin kiireistä ja muutoksia täynnä viime ajat, siinä syy.
Isompi elämänmuutos sattui eteen, kun tuli hivenen yllättävään aikaan työtarjous, joka oli houkutteleva mutta jossa oli yksi pikku juju: työpaikka sijaitsee Norjassa ja edellyttää täten sinne muuttoa! Saamani harkinta-ajan puitteissa päädyin, tai päädyimme, yhdessä tulevan vaimoni kanssa että tartutaan haasteeseen. Muu perhe eli hän ja koira jäivät Suomeen, mistä en suinkaan minäkään kokonaan irtaudu vaan työt tehdään pääasiassa täällä, osin myös suomesta ja pyhiksi pyritään pääsemään koti-Suomeen kun mahdollista.
Tuli mainittua tuossa haasteeseen tarttumisesta. Lienee jokin sairaus joka meitä kestävyysurheilukärpäsen puraisemia vaivaa. Sillä isoja haasteitahan nämä esim. Ironman-kisoihin ja muihin osallistumisetkin ovat. Näin tässä työasiassa ihan samalla lailla haasteen, jonka kimppuun en melkein malttanut odottaa pääseväni. Työ jo sinällään erittäin haastavaa, siihen päälle muutto ulkomaille. Helpommallakin voisi ihminen itsensä päästää. Mutta se olisi niin tylsää! En pidä tätä, enkä tästä nyt löyhää aasinsiltaa käyttääkseni, ironmaniin osallistumista niin kauhean isoina asioina. Ne ovat elämää. Sellaisia asioita joita haluan elää. Siispä toteutan ne! Niinhän kaikkien pitäisi, miksi pelätä ja jännittää jos haluaa kokea? That's it.
Ensimmäinen viikko täällä nyt takana, mennyt työhön, työmatkaan ja asuntoon tottumiseen, tavaroiden purkamiseen yms. Keskiviikkona kerkesi pienen lenkin heittää jolloin löysin myös lähimmän uimahallin, ensi viikolla viimeistään ellei jo huomenna tutustutaan siihen. Järkyttävän hintaisia vaan käyttää, kuten ihan kaikki muukin täällä.
Tänään sitten vähän pitempi n. 1½h lenkki keskustan suuntaan ja takaisin. Onneksi löysin.. Maisemia tutuksi pikkuhiljaa. Melkolailla mäkistä maastoa taitaa koko maa olla, vaikka samoilla leveysasteilla suunnilleen Helsingin kanssa, on mäkeä aivan helkkaristi, ja on muuten pitkää ja jyrkkää. Meinasi pumppu leipoa kiinni tänään takaisin tultaessa viimeisessä mäessä, kulmaa oli varmasti 10 astetta ja muutama sata metriä. Alkaa ymmärtää miksi nämä hiihdossa pärjäävät... Summa summarum puitteet siis ensi kaudelle valmistautumiseen täydelliset!!! Ystävällinen pomo vielä antoi käyttöön vanhan maastofillarinsa, varmaan parikymmentä vuotta vanha laatu GT vanhoilla deoren osilla jotka toimii edelleen kuin sveitsiläinen kello! Kaveri pyöräilee päivittäin töihin ja talvisin hiihtää, taidan saada hyvän sparraajan hänestä :)
Paikallista tri-toimintaakin vähän googlettanut ja ainakin yksi seura löytynyt, katsotaan tuleeko osallistuttua heidän aktiviteetteihin, saattaapi olla kuitenkin että enimmäkseen itsekseen tulee talvi vedettyä.
Med vennlig hilsen,
Valter
Hej! Jag har ibland läst din blogg med intresse. Jag heter Magnus Riska och är med i HelTri - siktar på Frankfurt Ironman 8.7.12. Jag har själv arbetat tillsammans med norrmän under den tid som vi bodde i Israel. Lycka till med allting :o)!
ReplyDeletehilsen fra Magnus
Tack Magnus - ditt namn är bekant så vi har säkert varit på samma aktiviteter med HelTri nångång. Lycka till själv, inte minst med Frankfurt!
ReplyDelete-Valter